Biohajoavan ja orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon tuomat rajoitteet ja velvoitteet Puhas Oy:n toimintaan

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin biohajoavan ja orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vaikutuksia yksittäisen jätehuoltoyhtiön näkökulmasta. Tutkimuksessa selvennettiin Kontiosuon kaatopaikalle vuonna 2016 hyväksyttävien jätejakeiden vaatimia kaatopaikkakelpoisuustestauksia sekä testauksiin liittyviä toimijoiden vastuita. Lisäksi selvitettiin, kuinka yhtiön toimintajärjestelmää on muokattava toiminnan muuttuessa. Kansainvälistä näkökulmaa kaatopaikkakiellon toimeenpanosta haettiin Ruotsista ja Saksasta.

Tutkimuksessa käytettiin valmisaineistoa, joka koostui keskeisestä jätelainsäädännöstä niin EU- kuin kansallisella tasolla. Toimintajärjestelmän teoria rakennettiin ISO 9001- ja ISO 14001 -standardien pohjalta. Tutkimuksessa havaittiin, että vuodesta 2016 alkaen kaikista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitettavista jätteistä on määritettävä kokeellisesti vähintään orgaanisen hiilen pitoisuus ja että riippumattoman tahon on suoritettava testaukset. Lisäksi havaittiin, että yhtiön ympäristönäkökohdat tulee määritellä uudestaan, kun sekajätteen kuljettaminen poltettavaksi aloitetaan. Kansainvälisessä tarkastelussa Ruotsissa pakkausjätteen tuottajavastuujärjestelmä ja jäteverotus olivat merkittävimmät myönteisesti vaikuttavat tekijät orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toimeenpanossa.

Johtopäätöksinä todettiin, että yhtiö voi vaatia jätteen tuottajaa todentamaan jätteen kaatopaikkakelpoisuuden ja että yhtiön ei tarvitse vastaanottaa testaamatonta jätettä. Syntypaikkalajittelua ja taloudellista ohjausta kehittämällä sekä testattavien kuormien määrä että haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät.