Liikepahoinvoinnin minimointi virtuaalitodellisuusratkaisuissa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tietoa VR-pahoinvoinnista ja sen minimoimisesta syntymekanismien ymmärtämisen kautta ja tutkia, miten paljon ja miten helposti on saatavilla VR-pahoinvointia vähentäviä lisälaitteita. Virtuaalitodellisuuden aiheuttama pahoinvointi on monelle yleinen vaiva, ja sen ymmärtäminen auttaa sekä käyttäjiä että sovelluskehittäjiä. Voimakkaat pahoinvoinnin kokemukset voivat tehdä sovelluksesta lähes käyttökelvottoman tai saada käyttäjän kieltäytymään virtuaalitodellisuussovelluksien tulevastakin käytöstä. Sopivaa kirjallisuutta etsittäessä kävi nopeasti ilmi, että aihetta tarpeeksi tarkkaan käsittelevää kirjallisuutta ei juurikaan löydy suomeksi. Tiedonhaku keskittyi nopeasti englanninkielisiin tieteellisiin artikkeleihin ja tutkimuksiin. Kerätystä materiaalista karsiutui vielä paljon pois, koska niiden näkökulma vain sivusi VR-pahoinvointia.

VR-pahoinvoinnin minimoimiseen tarvitaan ymmärrys sitä aiheuttavista tekijöistä. Virtuaalitodellisuuden aiheuttaman pahoinvoinnin syntyperän selittämiseen on kehitetty useita teorioita. Monia teorioita yhdistää ajatus, että VR-pahoinvointi syntyy jonkinlaisesta ristiriidasta koetun ja nähdyn välillä. Lisäksi VR-kokemus on etenkin tottumattomalle käyttäjälle monella tapaa jännittävä ja stimuloiva kokemus, joka voi aiheuttaa muutoksia autonomisen hermoston toimintaan, jotka voivat olla pahoinvoinnin oireiden kaltaisia tai korostaa niitä. Esimerkkinä autonomisen hermoston toiminnan muutoksista on kiihtynyt hengitystiheys. Yksinkertaisin keino lievittää omaa VR-pahoinvointiaan on totuttaa itsensä hitaasti VR-kokemukseen. Alkua voi tarvittaessa helpottaa väliaikaisesti lääkitsemällä oireita huomioiden lääkkeiden mahdolliset sivuvaikutukset. Suurin vaikutusvalta jää kuitenkin sovelluskehittäjille. Sovellukset kannattaa kehittää hyödyntämään liikkeenseurantaa, jotta pelaajan kokemus liikkeestä ja pelissä tapahtuva liike olisivat mahdollisimman yhteneväisiä. Etenkin kääntyminen aiheuttaa usein ongelmia, jos se tapahtuu pelaajan odotusten vastaisesti tai ilman konkreettista kokemusta liikkeestä, esimerkiksi ohjaimella. Suurien etäisyyksien poikki kulkemisen voisi toteuttaa esimerkiksi marssimalla paikallaan.

Muita mahdollisesti hyödyllisiä käytäntöjä ovat erilaiset pelaajan näkymän muokkaukset. Näkökentän hienovarainen ja dynaaminen pienentäminen reunoilta vaikuttaa positiivisesti virtuaalipahoinvoinnin vähentämiseen, mutta liian voimakkaasti toteutettuna se saattaa rikkoa pelaajan läsnäolon kokemusta. Pelaajalle vähemmän tärkeän alueen ja objektien, esimerkiksi kaukana olevien kohteiden, dynaamisen sumentamisen on tutkittu parantavan virtuaalitodellisuuskokemusta.

Markkinoilla on saatavilla erilaisia lisälaitteita, useimmiten tuoleja tai kävelymattoja/-alustoja, joiden tarkoitus on paitsi helpottaa virtuaalitodellisuudessa liikkumista ja myös vapauttaa pelaaja fyysisen tilan rajoituksista ja ehkäistä pahoinvoinnin syntymistä. Lisälaitteita on saatavilla, tai tulossa saataville, sekä kuluttajille kotikäyttöön että ammattilaiskäyttöön. Usein pelaajan liikkumissuunta määritellään katseen mukaan, mutta joskus pelaaja saattaa haluta katsoa sivuilleen liikkuessaan eteenpäin, mistä puolestaan seuraa odottamaton suunnanmuutos. Ongelmaa korjaamaan löytyy lantion asentoa seuraavia laitteita, joilla vaikutetaan liikkumissuuntaan katseen suuntautumisen sijasta.