Olennaisuuden määrittäminen ja sen tärkeys tilintarkastustyössä
Riipinen, Viiu (2023)
Riipinen, Viiu
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051711495
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051711495
Tiivistelmä
Tilintarkastuksessa annetaan kohtuullinen varmuus yhtiöiden ja yhteisöjen tilinpäätöksistä. Kohtuullisella varmuudella tarkoitetaan, että tilinpäätös on olennaisesti oikein. Olennaisen oikeellisuuden tilintarkastaja saa laskemalla tarkastustyölle rahamääräiset rajat kokonaisolennaisuudelle, tarkastusolennaisuudelle ja mitättömälle virheelle. Näiden rajojen määrittäminen vaatii tilintarkastajalta ammatillista harkintaa, johon tällä opinnäytetyöllä haluttiin saada selvyys. Opinnäytetyössä on kaksi päätutkimuskysymystä, jotka keskittyvät olennaisuuden määrittämiseen ja mihin se perustuu ja sen tärkeyteen. Lisäksi yksi alatutkimuskysymys avaa virheen mahdollisuutta olennaisuuslaskelmassa.
Selvittämiseen käytettiin tilintarkastusyhteisö X:n tilintarkastusasiantuntijoita, joita haastateltiin Teams-palvelun välityksellä. Haastattelujen kautta saatiin selville selkeät rajat kokonaisolennaisuuden, tarkastusolennaisuuden ja mitättömän virheen määrittämiseen ja mitä kaikkea tulee ottaa huomioon, jotta olennaisuuslaskelman voi tehdä. Haastattelujen kautta ilmeni, että haastateltavat pitävät olennaisuutta todella tärkeänä osana tilintarkastusta, mutta eivät nähneet virheen mahdollisuutta laskelmassa kovinkaan mahdollisena.
Haastattelujen kautta saatiin hyvin selkeä näkemys, miten tilintarkastusasiantuntijat tilintarkastusyhteisössä X määrittelee olennaisuuden ja miten tärkeänä he sitä pitävät. Tutkimusta voi jatkaa muihin tilintarkastusyhteisöihin, jotta saadaan laajempi ymmärrys erikokoisien tilintarkastusyhteisöjen olennaisuuden määrittämisestä. Lisäksi tutkimusta voi jatkaa vastuullisuusraportoinnin puolelle, jossa olennaisuus tulee määrittää, mutta käytössä on rahamäärien sijaan päästöjen määrät.
Opinnäytetyössä käytettiin laajasti kirjallisia lähteitä, niin suomenkielisiä kuin englanninkielisiä. ISA-standardit olivat suuressa käytössä, johtuen aiheesta, sillä tilintarkastajan työhön kuuluu tilintarkastusstandardien noudattaminen. Lisäksi sähköisiä lähteitä käytettiin, niin FRC:n tutkimusta, kuin tilintarkastustiedekunnan tutkimusta olennaisuudesta.
Selvittämiseen käytettiin tilintarkastusyhteisö X:n tilintarkastusasiantuntijoita, joita haastateltiin Teams-palvelun välityksellä. Haastattelujen kautta saatiin selville selkeät rajat kokonaisolennaisuuden, tarkastusolennaisuuden ja mitättömän virheen määrittämiseen ja mitä kaikkea tulee ottaa huomioon, jotta olennaisuuslaskelman voi tehdä. Haastattelujen kautta ilmeni, että haastateltavat pitävät olennaisuutta todella tärkeänä osana tilintarkastusta, mutta eivät nähneet virheen mahdollisuutta laskelmassa kovinkaan mahdollisena.
Haastattelujen kautta saatiin hyvin selkeä näkemys, miten tilintarkastusasiantuntijat tilintarkastusyhteisössä X määrittelee olennaisuuden ja miten tärkeänä he sitä pitävät. Tutkimusta voi jatkaa muihin tilintarkastusyhteisöihin, jotta saadaan laajempi ymmärrys erikokoisien tilintarkastusyhteisöjen olennaisuuden määrittämisestä. Lisäksi tutkimusta voi jatkaa vastuullisuusraportoinnin puolelle, jossa olennaisuus tulee määrittää, mutta käytössä on rahamäärien sijaan päästöjen määrät.
Opinnäytetyössä käytettiin laajasti kirjallisia lähteitä, niin suomenkielisiä kuin englanninkielisiä. ISA-standardit olivat suuressa käytössä, johtuen aiheesta, sillä tilintarkastajan työhön kuuluu tilintarkastusstandardien noudattaminen. Lisäksi sähköisiä lähteitä käytettiin, niin FRC:n tutkimusta, kuin tilintarkastustiedekunnan tutkimusta olennaisuudesta.