Terveydenhuollosta vetovoimainen Päijät-Hämeessä -hanke : kätilö-, bioanalyytikko- ja röntgenhoitajaopiskelijoiden käsityksiä työpaikan vetovoimatekijöistä
Lappalainen, Sari; Silaste, Sirpa (2014)
Lappalainen, Sari
Silaste, Sirpa
Editoija
Ilkka Väänänen
Lahden ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-203-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-203-1
Tiivistelmä
Terveydenhuollon pienten ammattialojen työntekijöitä, kätilöitä, bioanalyytikkoja ja röntgenhoitajia
on eläköitymässä huomattava määrä vuoteen 2020 mennessä Päijät-Hämeessä. Koska
Päijät-Hämeen alueella ei ole näiden alojen koulutusta on myös näiden alojen vapautuneisiin
työpaikkoihin ja erilaisiin sijaisuuksiin ollut vaikea saada ammattitaitoista henkilökuntaa. Terveydenhuollon
toiminnan kannalta kuitenkin nämä ammattiryhmät ovat oleellinen osa potilaan
hoitoketjua.
Päijät-Hämeen liitto on myöntänyt maakunnan kehittämisrahaa Lahden ammattikorkeakoululle
”Terveydenhuollosta vetovoimainen Päijät-Hämeessä” -hankkeelle. Hankkeen toinen rahoittaja
on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (PHSOTEY). Tämän hankkeen avulla selvitettiin,
mitä seikkoja pienten terveydenhuollon ammattialojen opiskelijat arvostavat työnantajassa
ja millaiset tekijät opiskelijoiden mielestä ratkaisevat työpaikkakunnan / työpaikan valinnassa
valmistumisen jälkeen. Lisäksi hankkeessa kehitettiin yhteistyötä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän
ja näitä pieniä ammattiryhmiä kouluttavien ammattikorkeakoulujen välillä. Hanke
tuotti myös toimenpide-ehdotuksia harjoitteluyhteistyön kehittämisestä Päijät-Hämeen sosiaali-
ja terveysyhtymän ja pieniä aloja kouluttavien ammattikorkeakoulujen välille ja ehdotuksia
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymälle pienten alojen työtekijöiden saatavuuden parantamiseksi
Päijät-Hämeessä.
Hankkeen aineisto hankittiin Jyväskylässä, Kuopiossa ja Tampereella opiskelevilta pienten alojen
opiskelijoilta. Kaikkiaan kartoitukseen vastasi 139 opiskelijaa. Kartoitus koostui kyselylomakkeesta
ja työpajoista opiskelijoille sekä ryhmähaastatteluista alojen harjoitteluista vastaaville opettajille.
Opiskelijoiden mielestä sairaalan vetovoimatekijöitä olivat asiakaskeskeinen toiminta, työyksikön
hyvä ilmapiiri ja johtajien tuki työntekijöille, ajanmukaiset työolosuhteet ja henkilöstöresurssien
riittävyys. Lisäksi tärkeinä pidettiin mahdollisuutta ammatilliseen kehittymiseen, avointa
kommunikaatiota koko sairaalassa, työn laadukasta lopputulosta, kattavaa uuden työntekijän
perehdytystä ja opiskelijaystävällisyyttä. Työsuhteeseen liittyvistä seikoista tärkeimpinä opiskelijat
pitivät vakituista työsuhdetta tai vähintään kuuden kuukauden mittaista määräaikaista työsuhdetta.
Yli 60 % vastanneista ei halunnut ottaa alle kolmen kuukauden määräaikaista työsuhdetta
vastaan sairaalasta, joka on eri paikkakunnalla kuin opiskelijan nykyinen asuinpaikkakunta.
Opiskelijoista 20 % oli valmis muuttamaan työn perässä eri paikkakunnalle kuin missä puoliso
asuu. Työpaikkakunnan sijaintia samalla paikkakunnalla kuin puolison työpaikka pidettiin myös
tärkeänä. Rekrytointiprosessissa opiskelijat pitivät tärkeänä tehtävänkuvauksia työnhakuilmoituksessa
ja henkilökohtaista yhteydenottoa työyksiköstä, johon opiskelija on ilmoittanut haluavansa
työllistyä. Tärkeimpinä tiedonvälityskanavina työpaikoista pidettiin omaa yhteydenottoa
työyksikköön, johon haluaa työllistyä ja www.mol.fi sivustoa.
Vastanneista vain kaksi ilmoitti kotimaakunnakseen Päijät-Hämeen ja myös vain kahden nykyinen
asuinpaikkakunta oli Päijät-Häme. Yli 70 % vastanneista ei osannut määritellä Päijät-
Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän mainetta työnantajana. Vastaajista 18 % oli kiinnostunut
työskentelemään Päijät-Hämeen alueella.
Näiden tulosten pohjalta yhdeksi keskeiseksi toimenpide-ehdotukseksi nousee Päijät-Hämeen
tunnettavuuden lisääminen työpaikkakuntana ja Päijät-Hämeestä kotoisin olevien nuorten saaminen
hakeutumaan pienten ammattialojen koulutuksiin. Päijät-Hämeen tunnettavuutta voidaan
edistää lisäämällä ja tukemalla opiskelijoiden sijoittumista harjoitteluun Päijät-Hämeen
alueelle yhteistyössä alalle kouluttavien ammattikorkeakoulujen kanssa. Päijäthämäläisten hakeutumista
kouluttautumaan näille aloille voidaan tukea toisen asteen oppilaitosyhteistyöllä. Yksi
vaihtoehto on myös käynnistää koulutusyhteistyö aloille kouluttavan ammattikorkeakoulun
kanssa niin että alojen koulutus toteutettaisiin yhteistyössä ko. ammattikorkeakoulun ja Päijät-
Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kanssa Lahdessa. Näin saataisiin rekrytoitua koulutukseen
Päijät-Hämeessä asuvia henkilöitä, jotka todennäköisesti valmistuttuaan haluavat hakeutua Päijät-
Hämeen alueelle töihin.
on eläköitymässä huomattava määrä vuoteen 2020 mennessä Päijät-Hämeessä. Koska
Päijät-Hämeen alueella ei ole näiden alojen koulutusta on myös näiden alojen vapautuneisiin
työpaikkoihin ja erilaisiin sijaisuuksiin ollut vaikea saada ammattitaitoista henkilökuntaa. Terveydenhuollon
toiminnan kannalta kuitenkin nämä ammattiryhmät ovat oleellinen osa potilaan
hoitoketjua.
Päijät-Hämeen liitto on myöntänyt maakunnan kehittämisrahaa Lahden ammattikorkeakoululle
”Terveydenhuollosta vetovoimainen Päijät-Hämeessä” -hankkeelle. Hankkeen toinen rahoittaja
on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (PHSOTEY). Tämän hankkeen avulla selvitettiin,
mitä seikkoja pienten terveydenhuollon ammattialojen opiskelijat arvostavat työnantajassa
ja millaiset tekijät opiskelijoiden mielestä ratkaisevat työpaikkakunnan / työpaikan valinnassa
valmistumisen jälkeen. Lisäksi hankkeessa kehitettiin yhteistyötä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän
ja näitä pieniä ammattiryhmiä kouluttavien ammattikorkeakoulujen välillä. Hanke
tuotti myös toimenpide-ehdotuksia harjoitteluyhteistyön kehittämisestä Päijät-Hämeen sosiaali-
ja terveysyhtymän ja pieniä aloja kouluttavien ammattikorkeakoulujen välille ja ehdotuksia
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymälle pienten alojen työtekijöiden saatavuuden parantamiseksi
Päijät-Hämeessä.
Hankkeen aineisto hankittiin Jyväskylässä, Kuopiossa ja Tampereella opiskelevilta pienten alojen
opiskelijoilta. Kaikkiaan kartoitukseen vastasi 139 opiskelijaa. Kartoitus koostui kyselylomakkeesta
ja työpajoista opiskelijoille sekä ryhmähaastatteluista alojen harjoitteluista vastaaville opettajille.
Opiskelijoiden mielestä sairaalan vetovoimatekijöitä olivat asiakaskeskeinen toiminta, työyksikön
hyvä ilmapiiri ja johtajien tuki työntekijöille, ajanmukaiset työolosuhteet ja henkilöstöresurssien
riittävyys. Lisäksi tärkeinä pidettiin mahdollisuutta ammatilliseen kehittymiseen, avointa
kommunikaatiota koko sairaalassa, työn laadukasta lopputulosta, kattavaa uuden työntekijän
perehdytystä ja opiskelijaystävällisyyttä. Työsuhteeseen liittyvistä seikoista tärkeimpinä opiskelijat
pitivät vakituista työsuhdetta tai vähintään kuuden kuukauden mittaista määräaikaista työsuhdetta.
Yli 60 % vastanneista ei halunnut ottaa alle kolmen kuukauden määräaikaista työsuhdetta
vastaan sairaalasta, joka on eri paikkakunnalla kuin opiskelijan nykyinen asuinpaikkakunta.
Opiskelijoista 20 % oli valmis muuttamaan työn perässä eri paikkakunnalle kuin missä puoliso
asuu. Työpaikkakunnan sijaintia samalla paikkakunnalla kuin puolison työpaikka pidettiin myös
tärkeänä. Rekrytointiprosessissa opiskelijat pitivät tärkeänä tehtävänkuvauksia työnhakuilmoituksessa
ja henkilökohtaista yhteydenottoa työyksiköstä, johon opiskelija on ilmoittanut haluavansa
työllistyä. Tärkeimpinä tiedonvälityskanavina työpaikoista pidettiin omaa yhteydenottoa
työyksikköön, johon haluaa työllistyä ja www.mol.fi sivustoa.
Vastanneista vain kaksi ilmoitti kotimaakunnakseen Päijät-Hämeen ja myös vain kahden nykyinen
asuinpaikkakunta oli Päijät-Häme. Yli 70 % vastanneista ei osannut määritellä Päijät-
Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän mainetta työnantajana. Vastaajista 18 % oli kiinnostunut
työskentelemään Päijät-Hämeen alueella.
Näiden tulosten pohjalta yhdeksi keskeiseksi toimenpide-ehdotukseksi nousee Päijät-Hämeen
tunnettavuuden lisääminen työpaikkakuntana ja Päijät-Hämeestä kotoisin olevien nuorten saaminen
hakeutumaan pienten ammattialojen koulutuksiin. Päijät-Hämeen tunnettavuutta voidaan
edistää lisäämällä ja tukemalla opiskelijoiden sijoittumista harjoitteluun Päijät-Hämeen
alueelle yhteistyössä alalle kouluttavien ammattikorkeakoulujen kanssa. Päijäthämäläisten hakeutumista
kouluttautumaan näille aloille voidaan tukea toisen asteen oppilaitosyhteistyöllä. Yksi
vaihtoehto on myös käynnistää koulutusyhteistyö aloille kouluttavan ammattikorkeakoulun
kanssa niin että alojen koulutus toteutettaisiin yhteistyössä ko. ammattikorkeakoulun ja Päijät-
Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kanssa Lahdessa. Näin saataisiin rekrytoitua koulutukseen
Päijät-Hämeessä asuvia henkilöitä, jotka todennäköisesti valmistuttuaan haluavat hakeutua Päijät-
Hämeen alueelle töihin.