Tapaustutkimus erityistä tukea tarvitsevien lasten osallisuuden ja liikunnallisen pätevyy-den kokemuksista harrastusryhmässä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin laadullisen tutkimuksen avulla erityistä tukea tarvitsevien lasten osalli-suutta ja liikunnallisen pätevyyden kokemuksia harrastusryhmässä. Toimeksiantajana työssä toimi TATU ry. Tavoitteena oli kerätä arvokasta tietoa erityislasten osallisuudesta sekä käytännön keinoja toteuttaa liikun-taa erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Lisäksi opinnäytetyössä pyrittiin myös kuvailemaan, millainen liikunnallisen pätevyyden kokemus erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla on tänä päivänä. Tarkoituksena oli näin ollen saada selville, millainen vaikutus matalan kynnyksen harrastustoiminnalla on tukea tarvitse-vien lasten osallisuuteen ja harrastaneisuuden lisääntymiseen. Tutkimuksen avulla pyrittiin tuomaan enemmän lasten ääntä kuuluviin ja tutkimaan osallisuutta toimijuuden käsitteen kautta.

Tutkimustyön teoreettisena taustana hyödynnettiin King, Law, King, Rosenbaum, Kertoy ja Young (2003) käsitteellistä mallia vammaisten lasten virkistykseen ja vapaa-ajan osallistumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä Hartin (1992) kehittämiä osallisuuden portaita. Viitekehystä täydennettiin lisäksi muilla osallisuuteen ja koetun fyysisen pätevyyden sekä liikuntamotivaation muodostumiseen liittyvillä teorioilla ja käsitteillä.

Tutkimustyön aineisto kerättiin suoran ja osallistuvan havainnoin lisäksi teemahaastatteluilla. Haastattelut toteutettiin pienissä pätkissä ryhmäkertojen välissä. Ennen haastatteluiden toteuttamista lapsien huoltajilta kysyttiin myös tutkimusluvat. Havainnointia tutkimuksessa suoritettiin toimimalla itse yhtenä harrastusryhmän ohjaajana sekä seuraamalla sivusta toimintaa. Aineiston keruun jälkeen kerätty tieto analysoitiin teorialähtöisesti hyödyntämällä teoreettisen taustan malleja.

Aineiston analysoinnin jälkeen saatujen tulosten perusteella Vauhtisankarit- ryhmä toimi pääosin kaikille avoimena inklusiivisena liikuntapalveluna. Ryhmän toiminnassa oli paljon elementtejä, jotka ovat kaikille avoimen palvelun tunnusmerkistön mukaisia. Jokainen ryhmän ohjaajista kohtasi lapsia tasa-arvoisesti ja lapset tunsivat olonsa tervetulleeksi ryhmään. Ryhmän toiminta oli turvallista ja esteetöntä, minkä vuoksi jokaisen lapsen oli helppo toimia ryhmässä. Ryhmässä hyödynnettiin hyvin lapsilähtöisesti myös erilaisia opetusmenetelmiä sekä suunniteltiin ryhmäkerrat lapsien taitoja vastaavaksi.

Osallisuutta ja liikunnallisen pätevyyden muodostumista tuettiin tutkimustulosten perusteella ryhmässä hyvin. Hartin osallisuuden portaissa yllettiinkin portaalle kuusi. Jokaista lasta kuunneltiin ja lapsien oli helppo kertoa omia mielipiteitään ja toiveitaan. Lapset saivat ryhmässä toimia myös paljon toisten lasten kanssa ja vaikuttaa tekemiseen. Tutkimuksessa päädyttiin näin ollen loppupäätelmään, jonka mukaan hyvinvointia edistämällä voimme lisätä lapsen minäpystyyden kokemusta ja osallisuutta. Hyvinvoinnin edistämiseksi tulee lapselle tarjota hänen tarpeitaan tyydyttävää toimintaa sekä resursseja, joilla hän pystyy toimimaan tehokkaasti. Lisäksi lapsella tulee olla osallisuuden lisäämiseksi häntä tukevia ihmissuhteita sekä mahdollisuuksia vaikuttaa toimintaan, kokea itsensä tervetulleeksi ja kohdatuksi tasavertaisesti ryhmässä.

Opinnäytetyön tulokset vastasivat hyvin, sille annettuihin tavoitteisiin. Tulevaisuudessa opinnäytetyön avulla saatuja tutkimustuloksia voidaan jatkossa hyödyntää erilaisten soveltavan liikunnan ryhmien toteutuksessa ja suunnittelussa. Tutkimuksessa kerätty tieto auttaa ymmärtämään paremmin erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeita ja toiveita sekä kehittämään parempaa osallisuutta ryhmissä.