Tietojärjestelmän toissijaisen käyttäjäryhmän kokema teknostressi
Tervola, Sofia (2013)
Tervola, Sofia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405025564
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405025564
Tiivistelmä
Teknostressillä tarkoitetaan tietotekniikan käyttäjälleen aiheuttamia fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Oireet voivat tarkoittaa veren stressihormonipitoisuuden nousua, keskittymiskyvyn puutetta, päänsärkyä, väsymystä tai työmotivaation laskua. Pahimmillaan stressi voi johtaa sairastumiseen. Teknostressin seurauksena työntekijän työtyytyväisyys ja tuottavuus voivat laskea. Toissijaisen käyttäjäryhmän teknostressikokemuksia ei ole aiemmin tutkittu. Tässä työssä tutkitaan asiantuntijoiden kokemuksia toissijaisena käyttäjäryhmänä. He käyttävät työssään useita eri järjestelmiä ja sellaisia toimintoja, joita peruskäyttäjät eivät käytä. Nämä toiminnot voivat olla hyvin monimutkaisia ja edellyttää syväosaamista järjestelmistä. Kaikkia asiantuntijatoimintoja varten ei ole olemassa käyttöliittymiä tai ne ovat erittäin teknisiä.
Teknostressin syntymiseen vaikuttavat useat tekijät. Järjestelmien käyttö voi olla liian monimutkaista, järjestelmäongelmat vievät liikaa aikaa, järjestelmien käyttö on epävarmaa osaamisen puutteen vuoksi tai uusia versioita tulee liian usein. Teknologia ja ohjelmistot voivat olla keskenään epäsopivia. Huonot tekniset ratkaisut aiheuttavat turhia virhetilanteita. Teknologia vie liikaa voimavaroja itse työtehtävältä. Teknostressiä aiheuttavat ongelmat voivat myös liittyä huonoon käytettävyyteen.
Teknostressiä voidaan ehkäistä. Aiemmissa tutkimuksissa on tunnistettu useampia tekijöitä, jotka ennaltaehkäisevät tai lieventävät teknostressiä. Näitä tekijöitä ovat muun muassa toimiva tekninen tuki, koulutus, riittävät tauot tietokonetyöskentelystä ja hyvä ohjeistus.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin tapaustutkimuksen keinoin finanssialan palveluyhtiössä toimivien asiantuntijoiden kokemaa teknostressiä. Teknostressiä tutkittiin järjestelmien kautta. Yhdeksi näkökulmaksi otettiin käytettävyys, koska tietojenkäsittelyalalla käyttäjän ja laitteen välistä yhteistyötä on perinteisesti tutkittu käytettävyyden kautta. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina. Haastattelukysymykset johdettiin teknostressitekijöistä, käytettävyyden heuristiikoista ja teknostressin estäjistä, jotka on määritelty aiemmissa tutkimuksissa.
Tulokset osoittivat, että asiantuntijat voivat kokea teknostressiä. Teknostressikokemukset vaihtelivat henkilöiden välillä. Teknostressiä kokeneita henkilöitä yhdisti pelko siitä, että he eivät saa tehtyä töitään ajoissa järjestelmäongelmien vuoksi. Vastaajat kokivat myös käytettävyyden eri tavoin. Suurin osa koki, että järjestelmien välillä on eroja käytön miellyttävyydessä. Joidenkin vastaajien mielestä virheitä tapahtuu paljon ja osa virheistä on vakavia. Tuloksia voidaan käyttää organisaatiossa hyväksi järjestelmien kehittämisessä sekä uusien järjestelmien suunnittelussa. Koko toimialalla voidaan pyrkiä vähentämään teknostressiä tulosten avulla ottamalla paremmin huomioon eri käyttäjäryhmät. Teknostressin hallinta voi vähentää stressiperäisiä sairauspoissaoloja ja parantaa työtyytyväisyyttä ja sitoutuvuutta työnantajaan. Tällä voi olla vaikutuksia myös loppuasiakkaalle työn paremman laadun muodossa.
Teknostressin syntymiseen vaikuttavat useat tekijät. Järjestelmien käyttö voi olla liian monimutkaista, järjestelmäongelmat vievät liikaa aikaa, järjestelmien käyttö on epävarmaa osaamisen puutteen vuoksi tai uusia versioita tulee liian usein. Teknologia ja ohjelmistot voivat olla keskenään epäsopivia. Huonot tekniset ratkaisut aiheuttavat turhia virhetilanteita. Teknologia vie liikaa voimavaroja itse työtehtävältä. Teknostressiä aiheuttavat ongelmat voivat myös liittyä huonoon käytettävyyteen.
Teknostressiä voidaan ehkäistä. Aiemmissa tutkimuksissa on tunnistettu useampia tekijöitä, jotka ennaltaehkäisevät tai lieventävät teknostressiä. Näitä tekijöitä ovat muun muassa toimiva tekninen tuki, koulutus, riittävät tauot tietokonetyöskentelystä ja hyvä ohjeistus.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin tapaustutkimuksen keinoin finanssialan palveluyhtiössä toimivien asiantuntijoiden kokemaa teknostressiä. Teknostressiä tutkittiin järjestelmien kautta. Yhdeksi näkökulmaksi otettiin käytettävyys, koska tietojenkäsittelyalalla käyttäjän ja laitteen välistä yhteistyötä on perinteisesti tutkittu käytettävyyden kautta. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina. Haastattelukysymykset johdettiin teknostressitekijöistä, käytettävyyden heuristiikoista ja teknostressin estäjistä, jotka on määritelty aiemmissa tutkimuksissa.
Tulokset osoittivat, että asiantuntijat voivat kokea teknostressiä. Teknostressikokemukset vaihtelivat henkilöiden välillä. Teknostressiä kokeneita henkilöitä yhdisti pelko siitä, että he eivät saa tehtyä töitään ajoissa järjestelmäongelmien vuoksi. Vastaajat kokivat myös käytettävyyden eri tavoin. Suurin osa koki, että järjestelmien välillä on eroja käytön miellyttävyydessä. Joidenkin vastaajien mielestä virheitä tapahtuu paljon ja osa virheistä on vakavia. Tuloksia voidaan käyttää organisaatiossa hyväksi järjestelmien kehittämisessä sekä uusien järjestelmien suunnittelussa. Koko toimialalla voidaan pyrkiä vähentämään teknostressiä tulosten avulla ottamalla paremmin huomioon eri käyttäjäryhmät. Teknostressin hallinta voi vähentää stressiperäisiä sairauspoissaoloja ja parantaa työtyytyväisyyttä ja sitoutuvuutta työnantajaan. Tällä voi olla vaikutuksia myös loppuasiakkaalle työn paremman laadun muodossa.