Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Rakennusalan pörssiyhtiöt sijoituskohteina 2000 – 2010 - Case YIT Oyj & Lemminkäinen Oyj
Alho, Maria; Sundell, Johan (2014)
Alho, Maria
Sundell, Johan
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405117155
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405117155
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kahta rakennusalan yritystä piensijoittajan sijoituskohteina aikavälillä 2000 – 2010. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä tarkastelun alla olevista yhtiöistä on ollut sijoittajan kannalta riskiin nähden tuottoisin sekä mitkä taustatekijät ovat vaikuttaneet menestykseen. Tuoton mittareina käytimme saatua arvonnousua sekä osinkoa. Riskiä puolestaan tarkastelimme beta-kertoimen ja volatiliteetin avulla. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millaisella informaatiolla oli ollut selkeä vaikutus pörssikurssin heiluntaan lyhyellä aikavälillä ja olisiko piensijoittajalla ollut mahdollisuus hyödyntää informaatiota. Tutkittavat yritykset olivat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj.
Tutkimuksen teoriaosassa käsittelimme pohjoismaista rakennusalaa, esittelimme tutkimuksen kohteena olevat yhtiöt, paneuduimme pörssisijoittamiseen sekä sijoittajan tunnuslukuihin. Teoriapohja koottiin alaa käsittelevästä kirjallisuudesta, yhtiön julkaisemista vuosikertomuksista, osavuosikatsauksista, koti- ja ulkomaan sijoituskirjallisuudesta sekä alan lehtijulkaisuista. Tutkimuksen empiriaosassa tarkastelimme yhtiöiden pörssikehitystä valittuna ajanjaksona. Mittasimme sijoittajan saamaa tuottoa arvonnousun ja yhtiöiden maksaman osingon kautta. Tarkastelujakson tuotot suhteutimme saman ajanjakson riskiin. Pörssikurssin suurimmille nousuille ja laskuille haimme taustatekijät sähköisistä uutisarkistoista.
Tutkimuksen tuloksissa kävimme läpi yhtiöiltä saatuja kokonaistuottoja tarkasteluajanjaksolla. Tutkimuksessa kokonaistuotot suhteutettiin saman aikavälin volatiliteettiin, jolloin saatiin Sharpen luku, joka kuvaa sijoitukselta saatua ylituottoa suhteessa riskiin. Tuloksista voitiin todeta, että YIT:n osake oli ollut vertailukaksikosta tuottoisin ja että sijoittajan ottama suurempi riski oli kannattanut. Tapahtumat, joissa kurssi jatkoi tiettyyn suuntaan uutisen julkistamisen jälkeen, liittyivät voittopuolisesti osavuosikatsausten julkistamisiin. Mitään yhtenäistä seikkaa, jolla sijoittaja pystyisi ennen tulosjulkistusta ennakoimaan, tuleeko kurssilla olemaan positiivista tai negatiivista virettä tuloksen julkistamisen jälkeen, ei tullut ilmi. Mikrotasoiset, eli yrityskohtaiset uutiset olivat hallitsevina tekijöinä tapauksissa, joissa kurssissa havaittiin nousu- tai laskutrendi uutisen julkistamisen jälkeen.
Tutkimuksen teoriaosassa käsittelimme pohjoismaista rakennusalaa, esittelimme tutkimuksen kohteena olevat yhtiöt, paneuduimme pörssisijoittamiseen sekä sijoittajan tunnuslukuihin. Teoriapohja koottiin alaa käsittelevästä kirjallisuudesta, yhtiön julkaisemista vuosikertomuksista, osavuosikatsauksista, koti- ja ulkomaan sijoituskirjallisuudesta sekä alan lehtijulkaisuista. Tutkimuksen empiriaosassa tarkastelimme yhtiöiden pörssikehitystä valittuna ajanjaksona. Mittasimme sijoittajan saamaa tuottoa arvonnousun ja yhtiöiden maksaman osingon kautta. Tarkastelujakson tuotot suhteutimme saman ajanjakson riskiin. Pörssikurssin suurimmille nousuille ja laskuille haimme taustatekijät sähköisistä uutisarkistoista.
Tutkimuksen tuloksissa kävimme läpi yhtiöiltä saatuja kokonaistuottoja tarkasteluajanjaksolla. Tutkimuksessa kokonaistuotot suhteutettiin saman aikavälin volatiliteettiin, jolloin saatiin Sharpen luku, joka kuvaa sijoitukselta saatua ylituottoa suhteessa riskiin. Tuloksista voitiin todeta, että YIT:n osake oli ollut vertailukaksikosta tuottoisin ja että sijoittajan ottama suurempi riski oli kannattanut. Tapahtumat, joissa kurssi jatkoi tiettyyn suuntaan uutisen julkistamisen jälkeen, liittyivät voittopuolisesti osavuosikatsausten julkistamisiin. Mitään yhtenäistä seikkaa, jolla sijoittaja pystyisi ennen tulosjulkistusta ennakoimaan, tuleeko kurssilla olemaan positiivista tai negatiivista virettä tuloksen julkistamisen jälkeen, ei tullut ilmi. Mikrotasoiset, eli yrityskohtaiset uutiset olivat hallitsevina tekijöinä tapauksissa, joissa kurssissa havaittiin nousu- tai laskutrendi uutisen julkistamisen jälkeen.