Sähköiset terveyspalvelut dialyysisairaanhoitajan työssä -perinteisestä hoitopolusta digitaaliseen hoitopolkuun
Hyytiälä, Kirsi (2023)
Hyytiälä, Kirsi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313423
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan dialyysisairaanhoitajan työn muutosta hoitomuodonvalinta -digihoitopolkua käyttävien dialyysipotilaiden hoidossa. Tarkoituksena on tutkia hoitomuodon päätöksentekoa, jota tehdään digihoitopolulla ja perinteisellä hoitopolulla. Tutkimuskohteina ovat dialyysi sairaanhoitajien argumentaatiosta rakentuvat muutosasenteet, ja niiden perusteella tulkittu työn muutos.
Tutkimus liittyy Terveyskylä-palvelukokonaisuuteen, joka on tuotettu aikaisemmin virtuaalisairaala 2.0 hankkeessa. Terveyskylä tarjoaa sähköisiä terveyspalveluita kansalaisille. Opinnäytetyö tehtiin Kolmiosairaalan kotidialyysiyksikölle, jonka asiakkaat käyttivät Terveyskylän munuaistalon hoitomuodonvalinta -digihoitopolkua. Tutkimukseen haastateltiin neljää dialyysisairaanhoitajaa yksilöhaastatteluina työyksikön tiloissa.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista asennetutkimusta, jossa sairaanhoitajien argumentaatiota tarkasteltiin relativistis-konstruktiivisen tieteenfilosofian ja retorisen sosiaalipsykologian pohjalta. Dialyysisairaanhoitajien asenteet rakentuivat sosiaalisessa kontekstissa kielellisten puhetekojen kautta. Asenteen ilmauksia tulkittiin hoitomuodon päätöksen muutos -tulkintakäsitteellä.
Aineisto kerättiin asenneväittämiin perustuvalla virikehaastattelulla syksyllä 2021. Virikeväittämät sisälsivät hoitomuodon päätöksentekoon vaikuttavia osa-alueita. Aineistoa luokiteltiin myönteisten ja kielteisten kannanottojen ja perustelujen mukaan hoitomuodon päätöksentekoa edistäviin ja rajoittaviin luokkiin. Aineiston sisällönanalyysi tehtiin abduktiivisesti, eli aineiston analyysistä ja tulkinnasta muodostuneita tuloksia peilattiin lopuksi CODE (The Coping in Deliberation) -päätöksentekoteoriaan.
Tutkimustuloksiksi rakentui 14 terveydenhuollon palvelumuutokseen liittyvää asenneluokkaa, joista muodostettiin 7 vasta-asenneluokkaparia. Asenteiden kautta pystyttiin tulkitsemaan työn muutoksia. Asenneluokkia olivat päätöksentekoprosessi, työn resurssit, päätöksenteon edistymisen seuranta, tiedon omaksuminen, selviytymisen resurssit, hoitokontaktit ja asiakaslähtöisyys. Digihoitopolku muutti jaettua päätöksentekoa ja kognitiivis-emotionaalista selviytymistä päätöksenteosta. Digihoitopotilaat olivat pääsääntöisesti paremmin valmistautuneita dialyysipäätöksen tekemiseen kuin perinteisen hoitopolun potilaat.
Digihoitopotilaiden hoitomuodon päätöksentekoa tulisi kehittää. Tulosten ja kehitysehdotusten perusteella hoitoyksikkö voi arvioida digihoitopolun käytön hyödyntämistä jaetun- ja kognitiivis-emotionaalisen päätöksenteon näkökulmilta. Tutkimuksen merkitys perustuu digihoitopolun käyttöä arvottavaan työn kehittämiseen dialyysisairaanhoitajien ammatillisuutta ja asiantuntijuutta hyödyntämällä.
Asiasanat: Laadullinen asennetutkimus, digitaalinen palvelumuutos, hoitomuodonvalinta -digihoitopolku, muutosasenteet, työn muutos
Tutkimus liittyy Terveyskylä-palvelukokonaisuuteen, joka on tuotettu aikaisemmin virtuaalisairaala 2.0 hankkeessa. Terveyskylä tarjoaa sähköisiä terveyspalveluita kansalaisille. Opinnäytetyö tehtiin Kolmiosairaalan kotidialyysiyksikölle, jonka asiakkaat käyttivät Terveyskylän munuaistalon hoitomuodonvalinta -digihoitopolkua. Tutkimukseen haastateltiin neljää dialyysisairaanhoitajaa yksilöhaastatteluina työyksikön tiloissa.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista asennetutkimusta, jossa sairaanhoitajien argumentaatiota tarkasteltiin relativistis-konstruktiivisen tieteenfilosofian ja retorisen sosiaalipsykologian pohjalta. Dialyysisairaanhoitajien asenteet rakentuivat sosiaalisessa kontekstissa kielellisten puhetekojen kautta. Asenteen ilmauksia tulkittiin hoitomuodon päätöksen muutos -tulkintakäsitteellä.
Aineisto kerättiin asenneväittämiin perustuvalla virikehaastattelulla syksyllä 2021. Virikeväittämät sisälsivät hoitomuodon päätöksentekoon vaikuttavia osa-alueita. Aineistoa luokiteltiin myönteisten ja kielteisten kannanottojen ja perustelujen mukaan hoitomuodon päätöksentekoa edistäviin ja rajoittaviin luokkiin. Aineiston sisällönanalyysi tehtiin abduktiivisesti, eli aineiston analyysistä ja tulkinnasta muodostuneita tuloksia peilattiin lopuksi CODE (The Coping in Deliberation) -päätöksentekoteoriaan.
Tutkimustuloksiksi rakentui 14 terveydenhuollon palvelumuutokseen liittyvää asenneluokkaa, joista muodostettiin 7 vasta-asenneluokkaparia. Asenteiden kautta pystyttiin tulkitsemaan työn muutoksia. Asenneluokkia olivat päätöksentekoprosessi, työn resurssit, päätöksenteon edistymisen seuranta, tiedon omaksuminen, selviytymisen resurssit, hoitokontaktit ja asiakaslähtöisyys. Digihoitopolku muutti jaettua päätöksentekoa ja kognitiivis-emotionaalista selviytymistä päätöksenteosta. Digihoitopotilaat olivat pääsääntöisesti paremmin valmistautuneita dialyysipäätöksen tekemiseen kuin perinteisen hoitopolun potilaat.
Digihoitopotilaiden hoitomuodon päätöksentekoa tulisi kehittää. Tulosten ja kehitysehdotusten perusteella hoitoyksikkö voi arvioida digihoitopolun käytön hyödyntämistä jaetun- ja kognitiivis-emotionaalisen päätöksenteon näkökulmilta. Tutkimuksen merkitys perustuu digihoitopolun käyttöä arvottavaan työn kehittämiseen dialyysisairaanhoitajien ammatillisuutta ja asiantuntijuutta hyödyntämällä.
Asiasanat: Laadullinen asennetutkimus, digitaalinen palvelumuutos, hoitomuodonvalinta -digihoitopolku, muutosasenteet, työn muutos