Metsäteiden kuljetuskelpoisuuden huomiointi osana kannattavaa metsätaloutta
Hakala, Salla; Juurinen, Jere (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413912
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413912
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin, kuinka Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan metsäasiantuntijat huomioivat erilaisten metsäteiden kunnostustarpeen ja siihen liittyvän kustannusvaikutuksen omalla työskentelyalueellaan. Tehdyn kyselyn pohjalta metsäasiantuntijoille laadittiin toimintamalli, jonka avulla kunnostustarvetta, sen kiireellisyyttä ja siitä koituvia kustannuksia voidaan helpommin arvioida ja perustella mm. metsänomistajille.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen kyselytutkimus. Kysely lähetettiin 26 metsäasiantuntijalle, joista 12 vastasi. Vastausprosentti oli 46,15 %. Kysely toteutettiin Webropolilla ja analysoitiin teemoittelun avulla.
Tuloksista kävi ilmi, että tieverkosto koetaan hyvänä. Kuitenkin metsäteiden hoitotöitä tulisi tehdä useammin ja aktiivisuutta maanomistajien suunnalta kaivataan. Metsäasiantuntijat tunnistavat pääsääntöisesti todenmukaisen kuljetuskelpoisuuden ja tien kunnostamisen kiireellisyyden. Toimenpiteiden kustannusarviointi tehdään helposti alakanttiin.
Lopputuotoksena syntynyt toimintamalli helpottaa toivottavasti metsäasiantuntijoiden perusteltua metsätien kunnostusehdotusta maanomistajalle ja edistää metsäteiden kunnostushankkeiden määrän lisääntymistä.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen kyselytutkimus. Kysely lähetettiin 26 metsäasiantuntijalle, joista 12 vastasi. Vastausprosentti oli 46,15 %. Kysely toteutettiin Webropolilla ja analysoitiin teemoittelun avulla.
Tuloksista kävi ilmi, että tieverkosto koetaan hyvänä. Kuitenkin metsäteiden hoitotöitä tulisi tehdä useammin ja aktiivisuutta maanomistajien suunnalta kaivataan. Metsäasiantuntijat tunnistavat pääsääntöisesti todenmukaisen kuljetuskelpoisuuden ja tien kunnostamisen kiireellisyyden. Toimenpiteiden kustannusarviointi tehdään helposti alakanttiin.
Lopputuotoksena syntynyt toimintamalli helpottaa toivottavasti metsäasiantuntijoiden perusteltua metsätien kunnostusehdotusta maanomistajalle ja edistää metsäteiden kunnostushankkeiden määrän lisääntymistä.