Hatkaamiseen taustalla vaikuttavat tekijät sijaishuollossa kuvattuna nuorten sekä työntekijöiden näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata valmiiseen aineistoon perustuen sijaishuollon laitoksissa tällä hetkellä olevien ja siellä aikaisemmin olleiden nuorten sekä laitosten työntekijöiden näkemyksiä hatkaamiseen johtavista tekijöistä. Tavoitteena oli lisätä yleisesti ymmärrystä ilmiöstä, jotta hatkaamista voidaan ehkäistä tulevaisuudessa. Tutkimuskysymyksenä oli: Minkälaisia näkemyksiä sijaishuollon lastensuojelulaitosten nuorilla ja työntekijöillä on hatkaamisen syistä? Opinnäytetyön tietoperustassa tarkastellaan lastensuojelun prosessia, hatkaamista sekä osallisuutta. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pesäpuu ry:n hankkeen ”Hatkassa - sijaishuoltopaikasta luvatta poistuminen ja sinne palaamatta jättäminen” kanssa.

Opinnäytetyössä hyödynnettiin valmista aineistoa, joka oli Pesäpuu ry:n hankkeen aikaisemmin teettämän kyselyn vastaukset. Tutkimukseen osallistuneista nuorista luvan vastausten hyödyntämiseen oli antanut 291. Opinnäytetyössä tehdyn lastensuojelulaitos rajauksen jälkeen vastaajia jäi 257. Lastensuojelulaitosten työntekijöistä luvan vastausten hyödyntämiseen tutkimuskäytössä oli antanut 578. Aineistosta valittiin kysymykset, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen. Aineiston analyysiin käytettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa. Nuorten ja työntekijöiden vastauksia vertailtiin kuvaajien avulla ja osaa hieman tarkemmin ristiintaulukoinnilla.

Tuloksista kävi ilmi, että kyselyyn vastanneiden nuorten keskuudessa hatkaaminen oli hyvin yleistä. Työntekijöistä suurimman osan kokemus oli, että hatkaaminen oli pysynyt melko tasaisena. Lähemmin tarkasteltiin molempien ryhmien näkemyksiä hatkaamisen syihin ja osallisuuden tunteeseen liittyen. Vastauksissa löytyi saman suuntaisia ajatuksia, mutta ne myös erosivat toisistaan huomattavasti. Työntekijöiden mielipiteet tuntuivat olevan yksimielisempiä, kun taas nuorten vastaukset jakaantuivat laaja-alaisesti. Tulosten mukaan työntekijöiden näkemykset olivat positiivisempia tutkimuksessa käsiteltyjen asioiden suhteen. Työntekijöiden kokemukset ei kuitenkaan täysin välity samalla tavalla kaikille nuorille. Opinnäytetyöstä saadut tulokset annetaan työelämänkumppanille.

Tutkimuksessa ilmenneitä näkemyseroja olisi tärkeää tutkia vielä enemmän. Hatkaamiseen johtavien syiden lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia hatkaamisen aikana tapahtuvia tapahtumia sekä sen jälkeisiä toimintatapoja.