Työn imun vaikutus työyhteisössä
Tajas, Laura; Hiiri, Anni (2023)
Tajas, Laura
Hiiri, Anni
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413598
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kotimaisen henkilöstöpalvelualan yrityksen Helsingin toimiston toimihenkilöiden työn imua ja vertailla sitä toimialatiimien kesken. Tavoitteena oli muodostaa kehitysehdotuksia työn imun parantamiseksi sekä tuoda organisaatiolle tietoa toimihenkilöiden senhetkisestä tilanteesta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu työhyvinvoinnista, sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta sekä työn imusta. Työhyvinvointi osassa käsitellään mitä työnhyvinvointi on ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Sisäisen ja ulkoisen motivaation osassa käydään läpi mitä motivaatio on, miten ja milloin se ilmenee. Työn imun osiossa käydään läpi mitä työn imu on ja sen eri ulottuvuuksia. Työn imusta paneudutaan sen merkitykseen ja työn imua lisääviin tekijöihin.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksen, haastatteluiden ja työpajan avulla. Kyselytutkimuksen avulla tehtiin alkukartoituksen työyhteisön työn imun nykytilanteesta. Haastatteluissa keskityttiin selvittämään työn imun juurisyitä. Työpajan tarkoituksena oli ideoida yritykselle konkreettisia työn imua parantavia käytänteitä ja keinoja. Työpajalla pyrittiin syventämään haastatteluista nousseita työn imuun vaikuttavia positiivisia ja negatiivisia tekijöitä sekä pohtia miten niihin voitaisiin vaikuttaa työn imun edistämiseksi.
Opinnäytetyön tuloksena oli, että työn imu oli Helsingin toimistolla keskimääräistä tulosta korkeampi. Työn imun ja ulottuvuuksien tuloksissa ei ollut merkittäviä eroja toimialatiimien välillä. Haastatteluista tuli ilmi, että työntekijät ovat tyytyväisiä omiin työtehtäviinsä ja siihen että saavat muokata omaa työtään mieleisekseen. Työpajassa selvisi keskeisiä työn imuun vaikuttavia tekijöitä. Näistä tekijöistä tärkeimmät olivat luottamus, arvostus sekä läpinäkyvyys toiminnassa. Näistä saatujen tietojen perusteella muodostettiin kehitysehdotuksia yritykselle työn imun parantamiseksi.
Viideksi kehityskohteeksi muodostui palaute, ammatillisen kehittymisen tukeminen ja työtehtävien optimointi, viestintä, henkilöstön sitouttaminen ja ilmapiiri. Palautteen kautta voidaan huomioida työssä suoriutuminen, joka edistää ammatillista kehittymistä sekä lisää arvostuksen tunnetta. Tuloksista nousi esille tarve selkeille linjauksille sekä läpinäkyvyydelle. Henkilöstöä voidaan sitouttaa organisaation enemmän eri toimihenkilötasoilla, lisäksi henkilöstön kuuleminen työn toteutuksen suhteen nousi esille. Työtehtävien optimoiminen ja ammatillisen kehittymisen tukeminen nähtiin organisaation sekä toimihenkilöiden kehityskohteena. Ammatilliseen kehittymiseen toivottiin lisää tukea ja työpäivien suunniteluun tulisi jättää riittävästi liikkumavaraa. Ilmi tuli myös positiivisen ilmapiirin ylläpitämisen tärkeys sekä negatiivisten tunteiden sääteleminen ja sanoittaminen.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksen, haastatteluiden ja työpajan avulla. Kyselytutkimuksen avulla tehtiin alkukartoituksen työyhteisön työn imun nykytilanteesta. Haastatteluissa keskityttiin selvittämään työn imun juurisyitä. Työpajan tarkoituksena oli ideoida yritykselle konkreettisia työn imua parantavia käytänteitä ja keinoja. Työpajalla pyrittiin syventämään haastatteluista nousseita työn imuun vaikuttavia positiivisia ja negatiivisia tekijöitä sekä pohtia miten niihin voitaisiin vaikuttaa työn imun edistämiseksi.
Opinnäytetyön tuloksena oli, että työn imu oli Helsingin toimistolla keskimääräistä tulosta korkeampi. Työn imun ja ulottuvuuksien tuloksissa ei ollut merkittäviä eroja toimialatiimien välillä. Haastatteluista tuli ilmi, että työntekijät ovat tyytyväisiä omiin työtehtäviinsä ja siihen että saavat muokata omaa työtään mieleisekseen. Työpajassa selvisi keskeisiä työn imuun vaikuttavia tekijöitä. Näistä tekijöistä tärkeimmät olivat luottamus, arvostus sekä läpinäkyvyys toiminnassa. Näistä saatujen tietojen perusteella muodostettiin kehitysehdotuksia yritykselle työn imun parantamiseksi.
Viideksi kehityskohteeksi muodostui palaute, ammatillisen kehittymisen tukeminen ja työtehtävien optimointi, viestintä, henkilöstön sitouttaminen ja ilmapiiri. Palautteen kautta voidaan huomioida työssä suoriutuminen, joka edistää ammatillista kehittymistä sekä lisää arvostuksen tunnetta. Tuloksista nousi esille tarve selkeille linjauksille sekä läpinäkyvyydelle. Henkilöstöä voidaan sitouttaa organisaation enemmän eri toimihenkilötasoilla, lisäksi henkilöstön kuuleminen työn toteutuksen suhteen nousi esille. Työtehtävien optimoiminen ja ammatillisen kehittymisen tukeminen nähtiin organisaation sekä toimihenkilöiden kehityskohteena. Ammatilliseen kehittymiseen toivottiin lisää tukea ja työpäivien suunniteluun tulisi jättää riittävästi liikkumavaraa. Ilmi tuli myös positiivisen ilmapiirin ylläpitämisen tärkeys sekä negatiivisten tunteiden sääteleminen ja sanoittaminen.