Vapaaehtoismaallikot kolmannen sektorin mielenterveyspalveluiden tarjoajina

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kolmannen sektorin organisaatioiden sote-alalle kouluttamattomien vapaaehtoistyöntekijöiden kykyä tarjota matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Kohderyhmänä olivat kolmannen sektorin järjestöjen toiminnan suunnitteluun osallistuvat henkilöt ja kolmannen sektorin mielenterveyspalveluita hyödyntävät ihmiset. Tavoitteena oli selvittää, miten näiden vapaaehtoistyöntekijöiden tarjoamat matalan kynnyksen mielenterveyden tukipalvelut pystyvät vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, millaisia piirteitä on hyvällä vapaaehtoistyöntekijällä ja mihin suuntaan vapaaehtoistyöntekijöiden koulutusta kannattaa kehittää jatkossa. Aiheen tutkiminen on yhteiskunnallisesti merkittävää, sillä kolmannen sektorin palveluiden kysyntä on kasvanut sitä mukaa kun julkisen kantokyky on heikentynyt

Opinnäytetyön päätuloksena todettiin maallikoiden kykenevän tarjoamaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita tavalla, joista palveluita käyttävät asiakkaat arvioivat hyötyneensä tai heidän arvioitiin hyötyneen. Verrattaessa maallikoita ammattilaisiin, havaittiin ammattilaisten tarjoamien palveluiden olleen kuitenkin selkeästi tehokkaampia. Maallikoiden keskeinen etu ammattilaisiin nähden oli ennakkoluulottomuutensa ja agendattomuutensa, mutta viitettä saatiin myös siitä, että maallikon kokemusasiantuntijuus mielenterveysongelmista voi olla merkittävä voimavara maallikolle ja auttaa häntä toimimaan vertaistukijana asiakkaalleen. Koulutustarpeiden osalta erityisenä huomiona ilmeni, että koulutuksen tulisi myös käsitellä palvelussa hyödynnettävät työvälineet ja tekniset työskentely-ympäristöt sekä etiketti, jota maallikoiden toivotaan seuraavan. Opinnäytetyön myötä tuli myös ilmi, että maallikoiden tarjoamia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita on selkeästi syytä tutkia enemmän. Kotimaisen tutkimuksen kenttä eritoten kaipaa lisää tutkimusta kolmannen sektorin palveluista.