Asiakkaan tuntemisen työtehtäviin perehdyttäminen rahoitusalalla
Sallinen, Joona (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052514034
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää asiakkaan tuntemisen työtehtäviin perehdyttämisen kattavuutta rahoitusalalla. Asiakkaan tunteminen viittaa pankkien velvoitteeseen tuntea omat asiakkaansa ja tätä varten rahoituslaitokset rekrytoivat henkilöstöä. Tutkimuksen päämääränä oli esitellä perehdytysprosessin haasteita ja kehityskohteita.
Opinnäytetyö koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäinen osa keskittyi teoreettiseen viitekehykseen, jossa käsiteltiin asiakkaan tuntemista yleisesti sekä organisaatioiden perehdytystä. Toisessa osassa syvennyttiin talousrikollisuuden torjunnan vaatimuksiin ja perehdytykseen. Kolmannessa osassa, joka oli empiirinen osa, esiteltiin käytetty tutkimusmenetelmä ja tutkimusprosessi.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, koska sen avulla pyrittiin saamaan kokonaisvaltainen kuva perehdytysprosessista. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla viittä henkilöä, jotka muodostivat kohdejoukon. Tutkimuksen aikana kerättiin tietoa perehdytysprosessista, ja tätä aineistoa analysoitiin vertaamalla sitä teoreettiseen viitekehykseen.
Tutkimuksen perusteella perehdytysprosessi vaatii parempaa suunnittelua ja valmistelua. Haasteita ovat epäselvä organisoiminen ja heikko perehdytys, jotka johtavat ammattitaidon puutteeseen uusilla työntekijöillä. Yksilölliset suunnitelmat ja pelillistäminen auttavat parantamaan perehdytystä. Tarvitaan syvällisempää koulutusta ja enemmän käytännön tekemistä asiakkaan tuntemisessa. Resursseja, erityisesti aikaa, tulee lisätä perehdytyksen laadun parantamiseksi.
Opinnäytetyö koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäinen osa keskittyi teoreettiseen viitekehykseen, jossa käsiteltiin asiakkaan tuntemista yleisesti sekä organisaatioiden perehdytystä. Toisessa osassa syvennyttiin talousrikollisuuden torjunnan vaatimuksiin ja perehdytykseen. Kolmannessa osassa, joka oli empiirinen osa, esiteltiin käytetty tutkimusmenetelmä ja tutkimusprosessi.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, koska sen avulla pyrittiin saamaan kokonaisvaltainen kuva perehdytysprosessista. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla viittä henkilöä, jotka muodostivat kohdejoukon. Tutkimuksen aikana kerättiin tietoa perehdytysprosessista, ja tätä aineistoa analysoitiin vertaamalla sitä teoreettiseen viitekehykseen.
Tutkimuksen perusteella perehdytysprosessi vaatii parempaa suunnittelua ja valmistelua. Haasteita ovat epäselvä organisoiminen ja heikko perehdytys, jotka johtavat ammattitaidon puutteeseen uusilla työntekijöillä. Yksilölliset suunnitelmat ja pelillistäminen auttavat parantamaan perehdytystä. Tarvitaan syvällisempää koulutusta ja enemmän käytännön tekemistä asiakkaan tuntemisessa. Resursseja, erityisesti aikaa, tulee lisätä perehdytyksen laadun parantamiseksi.