Arjen kyberturvallisuus
Kortteenniemi, Siimon (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614699
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614699
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tutkittiin tavallisen kansalaisen arkeen liittyviä kyberuhkia ja pyrittiin tunnistamaan uhkista yleisimmät sekä luomaan toimenpidesuosituksia riskien pienentämiseksi. Tutkimuskysymyksenä oli ”mitä yleisimpiä kyberuhkia ihmisten arkielämään liittyy ja miten niiden riskiä saadaan pienemmäksi”. Tutkimus toteutettiin määrällisenä, eli kvantitatiivisena tutkimuksena ja sen tutkimusaineisto hankittiin verkkokyselyn avulla vuoden 2023 maaliskuussa.
Kyselyyn vastanneet henkilöt edustivat ikäluokkia alle 20-vuotiaista yli 70-vuotiaisiin ja vastaajat koostuivat opiskelijoista, eläkeläisistä ja työelämässä olevista henkilöistä. Vastaajien lukumääräksi saatiin 44 henkilöä.
Tutkimuksessa saatiin selville, että suurimmat riskit vastaajien arjessa liittyvät salasanoihin ja niiden hallintaan. Näiden lisäksi riskeinä nousi esille laitteiden sovellukset, niiden tarpeettomat käyttöoikeudet ja sosiaalisessa mediassa itsestään avoimesti tiedon jakaminen. Kyselyyn vastanneista muodostettiin vastaajaryhmiä niin iän kuin sen perusteella, että onko vastaaja opiskelijana, työelämässä vai jo eläköitynyt. Näiden vastaajaryhmien välillä ei havaittu merkittäviä eroja kyberuhkien osalta.
Tutkimuksen perusteella luotiin luettelo suositelluista toimenpiteistä, joilla tutkimuksessa havaittuja kyberuhkia saadaan pienennettyä riskien osalta. Tämän lisäksi tutkimuksessa käsiteltiin muita kansalaisten arkeen liittyviä kyberuhkia ja analysoitiin niiden vaikutusta sekä sitä, miten niiden riskiä voidaan pienentää.
Kyselyyn vastanneet henkilöt edustivat ikäluokkia alle 20-vuotiaista yli 70-vuotiaisiin ja vastaajat koostuivat opiskelijoista, eläkeläisistä ja työelämässä olevista henkilöistä. Vastaajien lukumääräksi saatiin 44 henkilöä.
Tutkimuksessa saatiin selville, että suurimmat riskit vastaajien arjessa liittyvät salasanoihin ja niiden hallintaan. Näiden lisäksi riskeinä nousi esille laitteiden sovellukset, niiden tarpeettomat käyttöoikeudet ja sosiaalisessa mediassa itsestään avoimesti tiedon jakaminen. Kyselyyn vastanneista muodostettiin vastaajaryhmiä niin iän kuin sen perusteella, että onko vastaaja opiskelijana, työelämässä vai jo eläköitynyt. Näiden vastaajaryhmien välillä ei havaittu merkittäviä eroja kyberuhkien osalta.
Tutkimuksen perusteella luotiin luettelo suositelluista toimenpiteistä, joilla tutkimuksessa havaittuja kyberuhkia saadaan pienennettyä riskien osalta. Tämän lisäksi tutkimuksessa käsiteltiin muita kansalaisten arkeen liittyviä kyberuhkia ja analysoitiin niiden vaikutusta sekä sitä, miten niiden riskiä voidaan pienentää.