Strategian kehittäminen kasvun mahdollistajana urheiluseurassa

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena on kehittää urheiluseura Kajaani Gymnastics ry:n strategia vastaamaan muuttuneeseen toimintaympäristöön. Uuden strategian avulla mahdollistetaan seuran jäsenmäärän ja toiminnan laajuuden kasvupotentiaalin hyödyntäminen tulevaisuudessa. Toimeksiantaja on kolmannen sektorin rekisteröity yhdistys, urheiluseura, joka järjestää Kainuussa voimistelun kilpa- ja harrastetoimintaa harrastetasolta huipulle saakka. Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa organisaation nykytila ja toimintaympäristö, sen vahvuudet, haasteet ja resurssit sekä kehittää niitä pehmeän systeemianalyysin metodologian avulla strategiaprosessissa yhteistyössä seuran hallituksen ja henkilöstön kanssa. Tavoitteena on johdonmukaistaa organisaation strategisen ja operatiivisen johtamisen yhtenäistä linjaa. Opinnäytetyössä kuvataan seuran strategiset linjaukset, tavoitteet ja tulevaisuudenkuva strategiaprosessia ja pehmeän systeemianalyysin metodologiaa soveltaen. Tuotoksena ovat seuran strategiakartta ja organisaatiorakenteen kuvaus vuosille 2024–2028. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu yhdistystoiminnan ja urheiluseurojen erityispiirteistä strategiatyössä, seuratoiminnan toimintaympäristön muutoksesta ja strategian merkityksestä näiden toiminnassa, sekä megatrendien ja trendien vaikutuksista. Viitekehys sisältää teorian strategiatyöstä, analyysityökaluista, vision merkityksestä, sekä strategian kuvaamisesta strategiakartalla, sen mittareista ja arviointityöstä. Käytetty metodologia pehmeä systeemianalyysi ja kehittämismenetelmät fokusryhmäkeskustelu, skenaariotyöskentely ja How Might We -menetelmä sekä induktiivinen sisällön analyysi ovat kuvattuna teoreettisessa viitekehyksessä. Tässä opinnäytetyössä strategiaprosessi on toteutettu pehmeän systeemianalyysin metodologiaa soveltaen 7-vaiheisen etenemisen mukaisesti, kulkien nykyhetken, tulevaisuuden, systeemisen tulevaisuusajattelun ja todellisuuden eri puolilla. Vaihe 1. ja 2. muodostavat jäsentymättömän ja jäsentyneen ongelman ensin kuvaamalla nykyisen strategian toiminnan haasteet, josta siirrytään selvittämään organisaation nykytila ja toimintaympäristö fokusryhmäkeskustelua sekä strategisia analyysityökaluja PESTEL-analyysia, VRIO-mallia ja ydinosaamispuuta hyödyntäen. Vaihe 3. siirtyy tulevaisuusajatteluun tulevaisuuden vision selvittämiseen skenaariotyöskentelyä käyttäen, jonka pohjalta vaiheessa 4. laaditaan kehitetyn vision tavoitteiden mukainen tulevaisuusmalli. Vaiheessa 5. siirrytään vertaamaan vaiheen 2. organisaation nykytilaa ja vaiheen 4. tulevaisuusmallia keskenään, joista selvitetään näiden väliset jännitteet ja muutostarpeet resurssien, sekä organisaatiorakenteiden näkökulmasta. Vaiheissa 6. ja 7. luodaan kehitysohjelmien ja toiminta muutokseen -vaiheiden avulla itse strategia organisaatiossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Opinnäytetyön tuotos kuvataan strategian kokoavana strategiakarttana, tavoite- ja arviointikuvana sekä organisaatiorakenteen mallina. Vaiheissa 2., 3. ja 5.–6. kehitystyötä toteutettiin toimeksiantajaorganisaatiossa työpajoissa. Keskeisimpinä johtopäätöksinä todettiin pehmeän systeemianalyysin toimivan strategiaprosessia johdattavana metodologiana, sen linkittäen tulevaisuus- ja systeemiajattelun luontevasti strategiatyön toimintaympäristön analysointiin, vision ja mission määrittelyyn, sekä strategian laatimiseen monipuolisia kehittämismenetelmiä hyödyntäen. Se vahvisti kokonaiskuvan hahmottamista strategian merkityksestä, organisaation nykytilasta, haasteista ja vahvuuksista, sekä tulevaisuuden muutostarpeista ja yhteisistä tavoitteista. Prosessin aikana löydettiin resurssit kasvua mahdollistavana tekijänä. Kasvun käsitys itseisarvona muuttui resurssien optimoinnin ja tehokkuuden lisäämisen näkökulmaksi. Määritellyt ydinosaamiset ja organisaatiossa koetun korkean osaamisen hyödyntäminen ja arvostaminen olivat strategian näkökulmasta tärkeitä tuloksia. Laaditulla strategialla vahvistettiin jo kehitysvaiheessa johtamisen yhtenäistä ymmärrystä ja linjaa, jolla toivon mukaan on tulevaisuudessa menestyksekäs vaikutus strategian toteuttamisessa. Laaditut mittarit ja arvioinnin menetelmät auttavat tavoitteiden toteutumisen konkreettisessa seurannassa.