Testamentista hyötyä erilaisiin elämäntilanteisiin
Torro, Heidi (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915552
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915552
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten oikeusmuotoilun keinoin voidaan kehittää testamentin laatimiseen liittyviä palveluita yksityishenkilöille. Osana opinnäytetyötä toteutettiin kehitystehtävä yhteistyössä toimeksiantajan, Yritys X:n, kanssa.
Testamentti on vapaaehtoinen lakiasiakirja, kirjallinen todiste tekijänsä ajatuksista ja toiveista oman kuoleman varalle. Testamentille on säädetty tiukat muotovaatimukset, jotka rajoittavat tekemistä. Mikäli niitä ei noudata, voidaan testamentti julistaa pätemättömäksi. Keskeisin laki on perintökaari (40/1965). Muita keskeisiä lakeja, jotka liittyvät välillisesti testamenttiin, ovat avioliittolaki (234/1929), laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) sekä perintö- ja lahjaverolaki (378/1940). Testamentin tekemisessä on huomioitava myös oikeuskäytäntö, koska kaikista yksityiskohdista ei ole säädetty.
Opinnäytetyön tietoperustan muodostaa keskeinen lainsäädäntö. Osana kehittämistehtävää tehtiin kvantitatiivinen haastattelukysely 1000 henkilölle. Aineistoja kerättiin lisäksi kvalitatiivisilla haastatteluille toimeksiantajan henkilöstölle ja yksityishenkilölle, joka oli parhaillaan laatimassa testamenttia.
Suomalaisista testamentti on 17 prosentilla, miehillä (21 %) hieman useammin kuin naisilla (14 %). Ikä vaikuttaa siihen, onko testamentti tehty vai ei. Yli 55-vuotiaista testamentti on jo yli 30 prosentilla. Alle 34-vuotiaista vain 2 prosentilla. Testamentin tekemistä on suunnitellut 37 prosenttia suomalaisista. Tekemistä suunnittelevien joukko on huomattava. Heille on mahdollista suunnata erilaisia toimenpiteitä, jotka auttavat henkisen kynnyksen yli, joka tähän asti on estänyt tai viivyttänyt testamentin tekemistä. Koska testamentti on niin selkeästi henkilökohtaiseen elämään ja toiveisiin liittyvä lakiasiakirja, on varsinaiseen tekemiseen mahdotonta antaa yksiselitteisiä ja kaikenkattavia ohjeita. Erilaisiin elämäntilanteisiin liittyviä yleisiä ohjeita on mahdollista listata, jolloin ihminen voi tutustua vain hänelle keskeiseen tietoon.
Haastattelukyselyn tulosten perusteella valittiin neljä elämäntilannetta. Yleisiä ohjeita laadittiin elämäntilanteille, joita ovat yksinasuvat henkilöt, pariskunnat, joilla on alle kouluikäisiä lapsia, pariskunnat, joilla ei ole lapsia ja eronneet henkilöt, joilla on lapsia. Keskeistä on ymmärtää oman elämäntilanteen vaikutukset omaisuuteen ja sen jakautumiseen oman kuoleman koittaessa. Parisuhteella on mahdollisesti merkitystä perimisen näkökulmasta, jos kyseessä on joko avioliitto tai avoliitto. Lapset perivät aina vanhempansa. Ymmärrystä voidaan lisätä aktivoimalla ihmisten tietoisuutta testamentin tekemisestä omassa elämäntilanteessaan. Testamentin voi laatia useaan kertaan elämänsä aikana, eikä sen tekemistä tarvitse siirtää, oli elämäntilanne mikä tahansa.
Testamentti on vapaaehtoinen lakiasiakirja, kirjallinen todiste tekijänsä ajatuksista ja toiveista oman kuoleman varalle. Testamentille on säädetty tiukat muotovaatimukset, jotka rajoittavat tekemistä. Mikäli niitä ei noudata, voidaan testamentti julistaa pätemättömäksi. Keskeisin laki on perintökaari (40/1965). Muita keskeisiä lakeja, jotka liittyvät välillisesti testamenttiin, ovat avioliittolaki (234/1929), laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) sekä perintö- ja lahjaverolaki (378/1940). Testamentin tekemisessä on huomioitava myös oikeuskäytäntö, koska kaikista yksityiskohdista ei ole säädetty.
Opinnäytetyön tietoperustan muodostaa keskeinen lainsäädäntö. Osana kehittämistehtävää tehtiin kvantitatiivinen haastattelukysely 1000 henkilölle. Aineistoja kerättiin lisäksi kvalitatiivisilla haastatteluille toimeksiantajan henkilöstölle ja yksityishenkilölle, joka oli parhaillaan laatimassa testamenttia.
Suomalaisista testamentti on 17 prosentilla, miehillä (21 %) hieman useammin kuin naisilla (14 %). Ikä vaikuttaa siihen, onko testamentti tehty vai ei. Yli 55-vuotiaista testamentti on jo yli 30 prosentilla. Alle 34-vuotiaista vain 2 prosentilla. Testamentin tekemistä on suunnitellut 37 prosenttia suomalaisista. Tekemistä suunnittelevien joukko on huomattava. Heille on mahdollista suunnata erilaisia toimenpiteitä, jotka auttavat henkisen kynnyksen yli, joka tähän asti on estänyt tai viivyttänyt testamentin tekemistä. Koska testamentti on niin selkeästi henkilökohtaiseen elämään ja toiveisiin liittyvä lakiasiakirja, on varsinaiseen tekemiseen mahdotonta antaa yksiselitteisiä ja kaikenkattavia ohjeita. Erilaisiin elämäntilanteisiin liittyviä yleisiä ohjeita on mahdollista listata, jolloin ihminen voi tutustua vain hänelle keskeiseen tietoon.
Haastattelukyselyn tulosten perusteella valittiin neljä elämäntilannetta. Yleisiä ohjeita laadittiin elämäntilanteille, joita ovat yksinasuvat henkilöt, pariskunnat, joilla on alle kouluikäisiä lapsia, pariskunnat, joilla ei ole lapsia ja eronneet henkilöt, joilla on lapsia. Keskeistä on ymmärtää oman elämäntilanteen vaikutukset omaisuuteen ja sen jakautumiseen oman kuoleman koittaessa. Parisuhteella on mahdollisesti merkitystä perimisen näkökulmasta, jos kyseessä on joko avioliitto tai avoliitto. Lapset perivät aina vanhempansa. Ymmärrystä voidaan lisätä aktivoimalla ihmisten tietoisuutta testamentin tekemisestä omassa elämäntilanteessaan. Testamentin voi laatia useaan kertaan elämänsä aikana, eikä sen tekemistä tarvitse siirtää, oli elämäntilanne mikä tahansa.