Talousmetsien luonnonhoidon keinot metsäammattilaisten työssä Pohjois-Karjalassa
Simola, Pihla (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053015900
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053015900
Tiivistelmä
Talousmetsien luonnonhoito on keskeinen osa metsien biodiversiteetin heikkenemisen pysäyttämisessä sekä kestävässä metsätaloudessa. Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan kaikkia puuntuotannolle rinnakkaisia toimenpiteitä talousmetsissä. Tarve monimuotoisuuden huomioimiselle ja kestävälle metsien käytölle on keskeistä metsien hakkuumäärien lisääntyessä. Luonnonhoitoa Suomessa ohjaavat muun muassa kansainväliset sopimukset, metsäpolitiikka, lainsäädäntö, metsien sertifiointi sekä metsänomistajan tavoitteet.
Opinnäytetyön menetelmät olivat kvalitatiivisen tutkimuksen mukaisia. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, johon haastateltiin Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan toimihenkilöitä. Haastatteluun osallistui yhteensä 10 toimihenkilöä. Opinnäytetyössä selvitettiin, mitä talousmetsien luonnonhoidon keinoja Pohjois-Karjalan alueen metsäammattilaiset käyttävät eniten omassa työssään ja millainen heidän suhtautumisensa talousmetsien luonnonhoitoon on.
Eniten käytettyjä keinoja olivat metsälain 10 § -kohteiden tunnistaminen ja käsittelyn ulkopuolelle jättäminen sekä säästöpuuryhmiin ja yksittäisiin säästöpuihin liittyvät keinot. Talousmetsien luonnonhoito koetaan metsäammattilaisten keskuudessa tärkeäksi arkipäivään kuuluvaksi työksi, jonka uskotaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Metsäammattilaisen omalla ammattitaidolla sekä aktiivisuudella nähtiin olevan keskeinen rooli luonnonhoidon lisäämisessä.
Lain ja sertifioinnin vähimmäistaso täyttyy luonnonhoidon suhteen poikkeuksetta, mutta vähimmäistason ylittävät keinot ovat pääasiassa metsänomistajalähtöisiä. Luonnonhoidon tason nostamiseksi tulisi metsäammattilaisilla olla entistä enemmän osaamista luonnonhoidon keinoista sekä halu parantaa talousmetsien luonnonhoidon tasoa.
Opinnäytetyön menetelmät olivat kvalitatiivisen tutkimuksen mukaisia. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, johon haastateltiin Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan toimihenkilöitä. Haastatteluun osallistui yhteensä 10 toimihenkilöä. Opinnäytetyössä selvitettiin, mitä talousmetsien luonnonhoidon keinoja Pohjois-Karjalan alueen metsäammattilaiset käyttävät eniten omassa työssään ja millainen heidän suhtautumisensa talousmetsien luonnonhoitoon on.
Eniten käytettyjä keinoja olivat metsälain 10 § -kohteiden tunnistaminen ja käsittelyn ulkopuolelle jättäminen sekä säästöpuuryhmiin ja yksittäisiin säästöpuihin liittyvät keinot. Talousmetsien luonnonhoito koetaan metsäammattilaisten keskuudessa tärkeäksi arkipäivään kuuluvaksi työksi, jonka uskotaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Metsäammattilaisen omalla ammattitaidolla sekä aktiivisuudella nähtiin olevan keskeinen rooli luonnonhoidon lisäämisessä.
Lain ja sertifioinnin vähimmäistaso täyttyy luonnonhoidon suhteen poikkeuksetta, mutta vähimmäistason ylittävät keinot ovat pääasiassa metsänomistajalähtöisiä. Luonnonhoidon tason nostamiseksi tulisi metsäammattilaisilla olla entistä enemmän osaamista luonnonhoidon keinoista sekä halu parantaa talousmetsien luonnonhoidon tasoa.