Kiinto- ja nestejakeiden erotustekniikan sovellutuksia maatilakohtaisiin biokaasulaitoksiin
Mettovaara, Miikka (2023)
Mettovaara, Miikka
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016102
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016102
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön on toimeksiantanut Centria-ammattikorkeakoulun tutkimus, kehitys- ja innovaatiopuolen kemian ja biotalouden tiimi. Opinnäytetyön aihe liittyi HABITUS-hankkeeseen, jossa työn tarkoituksena oli laatia kirjallisuusselvitys Suomessa nykyisin käytettävästä tekniikasta mädätysjäännöksen kiintoaineen jalostamisesta kaupalliseksi lannoitteeksi. Kirjallisuusselvitys liittyi projektissa tehtyyn maatilojen biokaasulaitosten tuotettuun sivuvirran hyödyntämiseen jatkojalostettavaksi kaupalliseksi lannoitteeksi.
Tavoite tässä opinnäytetyössä oli tehdä selvitystä nykyisestä tilanteesta Suomessa ja selvittää varteen otettavia tekniikoita muista pohjoisessa sijaitsevista maissa, joissa on Suomen kaltainen talvi. Työssä tehtiin selvitystä kiinto- ja nestejakeiden erotustekniikan sovellutuksista mahdollisesti soveltuen myös maatilakohtaisiin biokaasulaitoksiin.
Selvitystyön tekemisessä käytettiin erilaisia tutkimusraportteja sekä aiheeseen liittyviä artikkeleita. Maatalouden biokaasulaitoksista ei ole nykytilanteessa paljonkaan tutkimustuloksia saatavilla, sillä se on vielä sen verran uusi ala Suomessa.
Kirjallisuusselvityksen johtopäätöksenä nykyhetkellä olemassa olevan tutkitun tiedon perusteella voitiin todeta, että maatalousmittakaavassa ei ole talteenotto tekniikkaa, vaan mädätysjäännös yleensä käsitellään ruuviseparaattorilla ja käytetään lannoitteena sellaisenaan maatilalla tai lähialueen pelloilla. tekniikoilla ei sinänsä ole eroa mittakaavasta riippumatta, neste ja kiintoaine voidaan erottaa mekaanisesti kiinteäksi ja nestemäiseksi lannoitteeksi, minkä jälkeen nestejaetta voidaan väkevöidä, vaikka haihduttamalla. Erotus- ja väkevöintiprosessit ovat kuitenkin niin kalliita investoida ja operoida, että niitä näkee esimerkiksi yhteiskäsittely- tai jäteveden lietteen puhdistuslaitoksissa, suurten mädätemäärien hallitsemiseksi.
Tavoite tässä opinnäytetyössä oli tehdä selvitystä nykyisestä tilanteesta Suomessa ja selvittää varteen otettavia tekniikoita muista pohjoisessa sijaitsevista maissa, joissa on Suomen kaltainen talvi. Työssä tehtiin selvitystä kiinto- ja nestejakeiden erotustekniikan sovellutuksista mahdollisesti soveltuen myös maatilakohtaisiin biokaasulaitoksiin.
Selvitystyön tekemisessä käytettiin erilaisia tutkimusraportteja sekä aiheeseen liittyviä artikkeleita. Maatalouden biokaasulaitoksista ei ole nykytilanteessa paljonkaan tutkimustuloksia saatavilla, sillä se on vielä sen verran uusi ala Suomessa.
Kirjallisuusselvityksen johtopäätöksenä nykyhetkellä olemassa olevan tutkitun tiedon perusteella voitiin todeta, että maatalousmittakaavassa ei ole talteenotto tekniikkaa, vaan mädätysjäännös yleensä käsitellään ruuviseparaattorilla ja käytetään lannoitteena sellaisenaan maatilalla tai lähialueen pelloilla. tekniikoilla ei sinänsä ole eroa mittakaavasta riippumatta, neste ja kiintoaine voidaan erottaa mekaanisesti kiinteäksi ja nestemäiseksi lannoitteeksi, minkä jälkeen nestejaetta voidaan väkevöidä, vaikka haihduttamalla. Erotus- ja väkevöintiprosessit ovat kuitenkin niin kalliita investoida ja operoida, että niitä näkee esimerkiksi yhteiskäsittely- tai jäteveden lietteen puhdistuslaitoksissa, suurten mädätemäärien hallitsemiseksi.