Osallisuuden toteutuminen lasten näkökulmasta espoolaisessa päiväkodissa

Abstract

Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa 5–6-vuotiaiden lasten osallisuuden toteutumista espoolaisessa kunnallisessa päiväkodissa. Tarkoituksena tässä opinnäytetyössä on kerätä lasten haastattelujen kautta tietoa lasten osallisuudesta ja tuoda heidän omaa ääntänsä kuuluviin, sekä tuottaa kohdepäiväkodillemme tietoa ryhmän lasten osallisuuden kokemuksista. Opinnäytetyön aihe on erittäin ajankohtainen ja sen ideointi lähti yhteistyökumppanin toiveesta. Pääteemoja opinnäytetyössä ovat dialogisuus, osallisuus, sekä varhaiskasvatus. Laadullinen tutkimus toteutettiin yhdessä päiväkodin ryhmässä haastattelemalla 12 lasta. Lapsille esitettiin kysymyksiä muun muassa heille mieluisista ja epämieluisista asioista päiväkodissa, heidän ystävyyssuhteistaan sekä heidän mahdollisuuksistaan vaikuttaa mielipiteillään ryhmän toimintaan. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina, joissa keskustelu oli melko vapaata ja lapset saivat haastattelujen ohessa leikkiä legoilla. Dataa käsiteltiin pragmaattista sisältöanalyysia hyödyntäen mahdollisimman dialogisen lähestymistavan saavuttamiseksi.

Tutkimustulosten perusteella sai kuvan lasten osallisuudesta tarkastellussa ryhmässä. Vastaukset olivat hyvin vaihtelevia. Osa lapsista esimerkiksi koki, että aikuiset ottavat huomioon heidän ajatuksensa ryhmän toiminnasta. Osa puolestaan koki päinvastoin. Vastauksista selvisi myös, että osa lapsista koki pääsevänsä mukaan leikkeihin helposti, kun taas osa mainitsi jäävänsä toisinaan ulkopuolelle. Haastatteluista kävi ilmi, että lasten kokemus heidän omista vaikuttamismahdollisuuksistaan oli hyvin subjektiivinen ja lasten käsityksen mukaan riippuvainen esimerkiksi päivästä. Lapset pitivät tärkeänä, että kasvattajat kuuntelevat heidän ajatuksiaan ja kysyvät heidän mielipiteitään. Opinnäytetyö tuotti ryhmän kasvattajille tärkeää tietoa lasten kokemasta osallisuudesta. On suositeltavaa, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset kiinnittäisivät huomiota lasten mielipiteisiin sekä siihen, että lapset voisivat mahdollisuuksien mukaan vaikuttaa yhteiseen toimintaan.