Vammaispalvelulakiuudistus - kohti selkeämpää lainsäädäntöä?
Kurtelius, Aura (2023)
Kurtelius, Aura
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016227
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016227
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kumotun ja voimaan tulevan vammaispalvelulain välisiä keskeisiä eroavaisuuksia. Pääpaino on voimaan tulevassa vammaispalvelulaissa ja vammaiselle henkilölle keskeisissä ja tärkeissä pykälissä. Tarkoituksena ei ole luetella jokaista pykälää ja avata niitä, vaan tavoitteena on syventyä sellaisiin lainkohtiin, joilla on konkreettisia esimerkkejä ja ovat vammaiselle henkilölle merkittäviä. Esimerkkeinä mainittakoon, että lain tarkoitusta, soveltamisalaa, henkilökohtaista apua sekä hengityshalvauspotilaiden asemaa käsittelevät pykälät on otettu tarkasteluun.
Tässä opinnäytetyössä selvitetään, minkälaiset seikat ovat vaikuttaneet lainsäädäntöprosessiin, mitkä asiat ovat herättäneet keskustelua eduskunnassa ja millaisia vammaispalvelujärjestelmiä on muissa pohjoismaissa. Tavoitteena on saada monipuolinen, mutta selkeä kuva uudesta vammaispalvelulaista ja auttaa ymmärtämään voimaan tulevan vammaispalvelulain monisyiset seikat.
Opinnäytetyössä käsiteltävää teemaa on tutkittu ja selvitetty lainopillisin eli oikeusdogmaattisin tutkimusmetodein. Tässä työssä on myös käytetty osittain vertailevaa tutkimusmetodia, esimerkiksi vertailemalla eri pohjoismaiden välisiä eroavaisuuksia suhteessa Suomen vammaispalvelulainsäädäntöön ja -järjestelmään.
Aiheeseen on syvennytty pääasiassa lainvalmisteluaineistoja hyödyntäen. Aineistojen lisäksi opinnäytetyössä on käytetty kansainvälisiä lähteitä, kuten YK:n vammaissopimusta ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaa, sekä Ruotsin, Norjan ja Tanskan vammaispalveluja koskevia lainsäädäntöjä. Kotimaisia oikeuslähteitä ovat olleet ennen kaikkea kansallinen lainsäädäntö, jotka liittyvät yksilöiden perustuslaillisiin oikeuksiin, vammaisten henkilöiden oikeuksiin saada vammaispalveluja sekä minkälaisia vammaispalveluja järjestetään voimaan tulevan vammaispalvelulain nojalla. Lisää taustaa ja aihetta tukevia lähteinä on hyödynnetty myös oikeuskirjallisuudesta sekä viidestä eri korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta, johon syvennytään opinnäytetyön lopussa.
Tässä opinnäytetyössä selvitetään, minkälaiset seikat ovat vaikuttaneet lainsäädäntöprosessiin, mitkä asiat ovat herättäneet keskustelua eduskunnassa ja millaisia vammaispalvelujärjestelmiä on muissa pohjoismaissa. Tavoitteena on saada monipuolinen, mutta selkeä kuva uudesta vammaispalvelulaista ja auttaa ymmärtämään voimaan tulevan vammaispalvelulain monisyiset seikat.
Opinnäytetyössä käsiteltävää teemaa on tutkittu ja selvitetty lainopillisin eli oikeusdogmaattisin tutkimusmetodein. Tässä työssä on myös käytetty osittain vertailevaa tutkimusmetodia, esimerkiksi vertailemalla eri pohjoismaiden välisiä eroavaisuuksia suhteessa Suomen vammaispalvelulainsäädäntöön ja -järjestelmään.
Aiheeseen on syvennytty pääasiassa lainvalmisteluaineistoja hyödyntäen. Aineistojen lisäksi opinnäytetyössä on käytetty kansainvälisiä lähteitä, kuten YK:n vammaissopimusta ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaa, sekä Ruotsin, Norjan ja Tanskan vammaispalveluja koskevia lainsäädäntöjä. Kotimaisia oikeuslähteitä ovat olleet ennen kaikkea kansallinen lainsäädäntö, jotka liittyvät yksilöiden perustuslaillisiin oikeuksiin, vammaisten henkilöiden oikeuksiin saada vammaispalveluja sekä minkälaisia vammaispalveluja järjestetään voimaan tulevan vammaispalvelulain nojalla. Lisää taustaa ja aihetta tukevia lähteinä on hyödynnetty myös oikeuskirjallisuudesta sekä viidestä eri korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta, johon syvennytään opinnäytetyön lopussa.