Robottien hyödyntäminen iäkkäiden kotihoidossa
Auvinen, Sami (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060117291
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060117291
Tiivistelmä
Tämä robottien käyttöä iäkkäiden kotihoidossa tutkiva opinnäytetyö oli EAFS-hankkeen toimeksi antama. Tutkimuskysymykset olivat: mitä roboteista iäkkäiden kotihoidossa tiedetään, mitä robottien hyödyistä iäkkäiden kotihoidossa tiedetään ja mitä robottien haasteista iäkkäiden kotihoidossa tiedetään. Keskeiset teoreettiset käsitteet olivat robotit, iäkkäät, kotihoito, iäkkäiden terveyden ja hyvinvoinnin haasteet.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Alkuperäistutkimusten valinnalle määriteltiin sisäänotto- ja poissulkukriteerit, esim. ennen v. 2017 julkaistuja alkuperäistutkimuksia ei kelpuutettu tarkasteluun. Tiedonhaku suoritettiin maalis-huhtikuussa 2023 PubMedistä ja CINAHLista. Hakusanoilla löytyi yhteensä 2702 viitettä, joista otsikon perusteella valittiin 164 alkuperäistutkimusta. Näiden tutkimusten tiivistelmien lukemisen perusteella jatkoon valikoitui 12 alkuperäistutkimusta. Manuaalisella haulla löytyi toiset 12 alkuperäistutkimusta. Kaikkien 24 alkuperäistutkimuksen näytön aste ja laatu arvioitiin ja analyysi-vaiheeseen eteni 10 laadultaan parasta alkuperäistutkimusta. Analyysiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä.
Analyysin tulokset ovat ristiriitaisia. Syitä ovat alkuperäistutkimusten vaihteleva laatu ja robotiikan nopea kehittyminen. Robotit voivat olla avuksi psykososiaalisten, kognitiivisten ja muistin haasteiden hoitamisessa, mutta tutkimustulokset eivät anna yhtenäistä kuvaa robottien todellisesta tehokkuudesta. Jotkin robotit, kuten etäläsnäolorobotit ja lääkerobotit mahdollistavat iäkkäiden ottavan enemmän vastuuta omasta hoidostaan ja lisäävät itsevarmuutta yksinasumiseen. Fyysisten haasteiden hoitoon ja kuntoutukseen ei ole vielä olemassa toimivia robotteja. Robotteihin suhtaudutaan usein negatiivisesti, johtuen niiden käytön vaikeudesta, teknisistä ongelmista, ulkonäöstä ja äänistä. Robotteihin liittyy useita ennakkoluuloja ja pelkoa stigmatisaatiosta. Robottien menestyksekäs käyttöönotto vaatii iäkkäiden tarpeiden huomioinnin ja jatkuvan tuen niiden käyttöön. Robottien tuominen hoitotyöhön herättää useita eettisiä kysymyksiä, kuten korvaavatko robotit ihmiset, infantilisoivatko seurarobotit iäkkäitä ja kuka maksaa kalliin teknologian tuomisen koteihin?
EAFS-hankkeen tarkoituksena on turvata palvelujen saavutettavuus iäkkäille harvaanasutulla seudulla. Hanke voi käyttää tämän opinnäytetyön tuloksia kotihoidon hoitorobottien kehittämistoiminnassa. Jatkotutkimukset tulisi tehdä laadukkaasti ja pitkällä aikavälillä, jotta robottien todelliset hyödyt voitaisiin varmistaa. Fyysisen avustamisen robotteja tulisi tutkia enemmän. Commissioned by the Excellence in Creating an Age-friendly Society in Remote Areas project, this systematic review explored the feasibility of robots in the home care of the elderly: what was known about robots in home care and what were the benefits and drawbacks of introducing robots in home care? Ten studies were chosen for review, and results were formed through inductive content analysis.
The results were slightly contradictory: robots either were marginally effective in treating psychosocial issues, e.g., loneliness and depression, or the results were not statistically significant. Similarly, cognitive and memory issues were either marginally improved using robots or not at all. Robots had the potential to increase independence of the elderly and enable them to take control of their own medication. This review did not find any benefits in using physically assistive robots. In general, the elderly held mostly negative views of robots, due to their complex controls, technical issues, size and looks. Some elderly ex-pressed concerns of stigmatization and negative self-image due to having to use home care robots.
The lack of quality studies is often cited in research for the unevenness of the results. Another reason for varied results is the rapidly evolving landscape of robot technology. What is new now might be obsolete tomorrow. There are also ethical questions regarding robotic care: will robots replace human hands, do companion robots infantilize the elderly and who will pay for the expensive technology?
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Alkuperäistutkimusten valinnalle määriteltiin sisäänotto- ja poissulkukriteerit, esim. ennen v. 2017 julkaistuja alkuperäistutkimuksia ei kelpuutettu tarkasteluun. Tiedonhaku suoritettiin maalis-huhtikuussa 2023 PubMedistä ja CINAHLista. Hakusanoilla löytyi yhteensä 2702 viitettä, joista otsikon perusteella valittiin 164 alkuperäistutkimusta. Näiden tutkimusten tiivistelmien lukemisen perusteella jatkoon valikoitui 12 alkuperäistutkimusta. Manuaalisella haulla löytyi toiset 12 alkuperäistutkimusta. Kaikkien 24 alkuperäistutkimuksen näytön aste ja laatu arvioitiin ja analyysi-vaiheeseen eteni 10 laadultaan parasta alkuperäistutkimusta. Analyysiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä.
Analyysin tulokset ovat ristiriitaisia. Syitä ovat alkuperäistutkimusten vaihteleva laatu ja robotiikan nopea kehittyminen. Robotit voivat olla avuksi psykososiaalisten, kognitiivisten ja muistin haasteiden hoitamisessa, mutta tutkimustulokset eivät anna yhtenäistä kuvaa robottien todellisesta tehokkuudesta. Jotkin robotit, kuten etäläsnäolorobotit ja lääkerobotit mahdollistavat iäkkäiden ottavan enemmän vastuuta omasta hoidostaan ja lisäävät itsevarmuutta yksinasumiseen. Fyysisten haasteiden hoitoon ja kuntoutukseen ei ole vielä olemassa toimivia robotteja. Robotteihin suhtaudutaan usein negatiivisesti, johtuen niiden käytön vaikeudesta, teknisistä ongelmista, ulkonäöstä ja äänistä. Robotteihin liittyy useita ennakkoluuloja ja pelkoa stigmatisaatiosta. Robottien menestyksekäs käyttöönotto vaatii iäkkäiden tarpeiden huomioinnin ja jatkuvan tuen niiden käyttöön. Robottien tuominen hoitotyöhön herättää useita eettisiä kysymyksiä, kuten korvaavatko robotit ihmiset, infantilisoivatko seurarobotit iäkkäitä ja kuka maksaa kalliin teknologian tuomisen koteihin?
EAFS-hankkeen tarkoituksena on turvata palvelujen saavutettavuus iäkkäille harvaanasutulla seudulla. Hanke voi käyttää tämän opinnäytetyön tuloksia kotihoidon hoitorobottien kehittämistoiminnassa. Jatkotutkimukset tulisi tehdä laadukkaasti ja pitkällä aikavälillä, jotta robottien todelliset hyödyt voitaisiin varmistaa. Fyysisen avustamisen robotteja tulisi tutkia enemmän.
The results were slightly contradictory: robots either were marginally effective in treating psychosocial issues, e.g., loneliness and depression, or the results were not statistically significant. Similarly, cognitive and memory issues were either marginally improved using robots or not at all. Robots had the potential to increase independence of the elderly and enable them to take control of their own medication. This review did not find any benefits in using physically assistive robots. In general, the elderly held mostly negative views of robots, due to their complex controls, technical issues, size and looks. Some elderly ex-pressed concerns of stigmatization and negative self-image due to having to use home care robots.
The lack of quality studies is often cited in research for the unevenness of the results. Another reason for varied results is the rapidly evolving landscape of robot technology. What is new now might be obsolete tomorrow. There are also ethical questions regarding robotic care: will robots replace human hands, do companion robots infantilize the elderly and who will pay for the expensive technology?