Etätyön kehittäminen digihoitajapalvelussa
Heikkilä, Elisa (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116788
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116788
Tiivistelmä
Työelämä muuttui koronapandemian myötä ja etätyö muodostui merkittäväksi työnteon muodoksi koko yhteiskunnassamme. Työn johtaminen muuttui etäjohtamiseksi, joka edellyttää esihenkilöiltä uudenlaista osaamista.
Tutkimuksen kohdeorganisaationa oli Terveystalossa toimiva digihoitajapalvelu. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa etätyön kokemuksista ja etätyön johtamisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää työpaikan etätyöohjeistusta sekä saada kehittämisehdotuksia etäjohtamiseen.
Tutkimus toteutettiin soveltavana tutkimuksena, johon sisältyi sekä laadullinen että määrällinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksen määrällisen osuuden sähköpostikyselyyn vastasi 38 digihoitajaa. Tutkimuksessa haastateltiin neljää digihoitajapalvelussa työskentelevää palveluvastaavaa. Kirjoitettu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin mukaisesti teemoittamalla.
Tutkimuksen tietoperusta käsittelee etätyön haasteita ja hyötyjä sekä etäjohtamista, luottamusta, vuorovaikutusta ja työhyvinvointia. Tutkimustulosten perusteella digihoitajat olivat tyytyväisiä etätyöskentelyn mahdollisuudesta. Aikaa ja rahaa ei kulu työmatkoihin etätyössä ja etätyön koettiin vaikuttaneen positiivisesti työssäjaksamiseen. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen helpottuu etätyössä. Etätyön positiivisten puolien lisäksi, etätyö aiheuttaa haasteita. Etätyön nähtiin heikentäneen työyhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta, vähentäneen työn tauotusta ja hankaloittaneen työssä kuormituksen arviointia. Tutkimustulosten perusteella on koottu kehittämisehdotuksia kohdeorganisaation käyttöön. Working life changed with the COVID-19 pandemic and remote work became a significant form of working in our society as a whole. Work management turned into remote management, which requires new skills from supervisors.
The target organization of the study was the Terveystalo’s Digital Nursing Unit. The purpose of the study was to produce information about remote work experiences and managing remote work. The goal of the study was to develop standard operating procedures for the unit’s remote work and to receive development proposals for remote management in the unit.
The research was carried out as an applied study, including both qualitative and quantitative research methods. The quantitative part of the study was carried out via an e-mail survey, where the respondents (n=38) were digital nurses. Alongside this method, four service managers of the Digital Nursing Unit were interviewed. The written material from the interviews was analyzed and thematized according to content analysis.
The knowledge base of the study deals with the challenges and benefits of remote work, as well as remote management, communication, interaction and well-being at work. Based on the research results, the digital nurses were satisfied with the possibility of remote working; time and money were saved as a result of not having to commute to the office, remote work was felt to have a positive effect on coping with tasks at work and navigating through work-life balance.
In addition to the positive aspects, remote work poses challenges; it was seen to have weakened the sense of belonging within the work community, reduced break times, and made it more difficult to assess workload.
Based on the results of the research, development proposals have been compiled for use by the target organization.
Tutkimuksen kohdeorganisaationa oli Terveystalossa toimiva digihoitajapalvelu. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa etätyön kokemuksista ja etätyön johtamisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää työpaikan etätyöohjeistusta sekä saada kehittämisehdotuksia etäjohtamiseen.
Tutkimus toteutettiin soveltavana tutkimuksena, johon sisältyi sekä laadullinen että määrällinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksen määrällisen osuuden sähköpostikyselyyn vastasi 38 digihoitajaa. Tutkimuksessa haastateltiin neljää digihoitajapalvelussa työskentelevää palveluvastaavaa. Kirjoitettu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin mukaisesti teemoittamalla.
Tutkimuksen tietoperusta käsittelee etätyön haasteita ja hyötyjä sekä etäjohtamista, luottamusta, vuorovaikutusta ja työhyvinvointia. Tutkimustulosten perusteella digihoitajat olivat tyytyväisiä etätyöskentelyn mahdollisuudesta. Aikaa ja rahaa ei kulu työmatkoihin etätyössä ja etätyön koettiin vaikuttaneen positiivisesti työssäjaksamiseen. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen helpottuu etätyössä. Etätyön positiivisten puolien lisäksi, etätyö aiheuttaa haasteita. Etätyön nähtiin heikentäneen työyhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta, vähentäneen työn tauotusta ja hankaloittaneen työssä kuormituksen arviointia. Tutkimustulosten perusteella on koottu kehittämisehdotuksia kohdeorganisaation käyttöön.
The target organization of the study was the Terveystalo’s Digital Nursing Unit. The purpose of the study was to produce information about remote work experiences and managing remote work. The goal of the study was to develop standard operating procedures for the unit’s remote work and to receive development proposals for remote management in the unit.
The research was carried out as an applied study, including both qualitative and quantitative research methods. The quantitative part of the study was carried out via an e-mail survey, where the respondents (n=38) were digital nurses. Alongside this method, four service managers of the Digital Nursing Unit were interviewed. The written material from the interviews was analyzed and thematized according to content analysis.
The knowledge base of the study deals with the challenges and benefits of remote work, as well as remote management, communication, interaction and well-being at work. Based on the research results, the digital nurses were satisfied with the possibility of remote working; time and money were saved as a result of not having to commute to the office, remote work was felt to have a positive effect on coping with tasks at work and navigating through work-life balance.
In addition to the positive aspects, remote work poses challenges; it was seen to have weakened the sense of belonging within the work community, reduced break times, and made it more difficult to assess workload.
Based on the results of the research, development proposals have been compiled for use by the target organization.