Varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksia ja näkemyksiä uudesta pedagogisesta dokumentointimenetelmästä
Palander, Sonja (2023)
Palander, Sonja
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060117045
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060117045
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli yksi Espoon kaupungin päiväkoti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää laadullisen tutkimuksen avulla varhaiskasvatuksen henkilöstön ko-kemuksia uuden pedagogisen dokumentointimenetelmän käytöstä yhteistyöpäiväkodin lapsiryhmissä sekä heidän näkemyksiään sen tarpeellisuudesta, hyödyllisyydestä, haasteista ja kehittämistarpeista. Tavoitteena oli henkilöstöä haastattelemalla lisätä tietoa siitä, miten uutta pedagogista dokumentointimenetelmää käytetään varhaiskasvatusyksikön lapsiryhmissä ja miten se tukee kyseisen päiväkodin varhaiskasvatustoiminnan tavoitteiden toteutumista henkilöstön näkökulmasta. Opinnäytetyön tietoperusta avaa pedagogista dokumentointia, varhaiskasvatussuunnitelmanperusteita ja varhaiskasvatuksen tavoitteita syventyen lapsilähtöisyyteen varhaiskasvatustoiminnassa, varhaiskasvattajan vastuisiin sekä uuteen menetelmään liittyvään digitaaliseen dokumentointiin.
Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu eli puolistrukturoitu haastattelu. Kohderyhmänä oli yhteistyöpäiväkodin varhaiskasvatuksen henkilöstö. Aineiston analyysissä käytettiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä yhdessä temaattisen analyysin kanssa. Toteutettu tutkimus osoitti, että pedagogista dokumentointia pidetään tärkeänä ja tarpeellisena työmenetelmänä toimeksiantajana toimineessa päiväkodissa. Uuden pedagogisen dokumentointimenetelmän käyttö lapsiryhmissä on kuitenkin vielä vähäistä ja se käyttö koetaan haastavaksi. Sen koetaan kuitenkin olevan tarpeellinen toiminnan näkyväksi tekemisessä, mikä nähdään hyödyllisenä lapsien ja huoltajien osallisuutta edistävänä tekijänä. Henkilöstön näkemyksen mukaan menetelmä voi vakiintua kyseiseen päiväkotiin ja tukea varhaiskasvatuksen toiminnan tavoitteiden toteutumista, on menetelmää ensin kehitettävä helppokäyttöisemmäksi. Henkilöstön huoli siitä, että osa perheistä on eriarvoisessa asemassa menetelmän hyödyntäjinä kielimuurin takia, kaipaa ehdottomasti lisätutkimusta.
Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu eli puolistrukturoitu haastattelu. Kohderyhmänä oli yhteistyöpäiväkodin varhaiskasvatuksen henkilöstö. Aineiston analyysissä käytettiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä yhdessä temaattisen analyysin kanssa. Toteutettu tutkimus osoitti, että pedagogista dokumentointia pidetään tärkeänä ja tarpeellisena työmenetelmänä toimeksiantajana toimineessa päiväkodissa. Uuden pedagogisen dokumentointimenetelmän käyttö lapsiryhmissä on kuitenkin vielä vähäistä ja se käyttö koetaan haastavaksi. Sen koetaan kuitenkin olevan tarpeellinen toiminnan näkyväksi tekemisessä, mikä nähdään hyödyllisenä lapsien ja huoltajien osallisuutta edistävänä tekijänä. Henkilöstön näkemyksen mukaan menetelmä voi vakiintua kyseiseen päiväkotiin ja tukea varhaiskasvatuksen toiminnan tavoitteiden toteutumista, on menetelmää ensin kehitettävä helppokäyttöisemmäksi. Henkilöstön huoli siitä, että osa perheistä on eriarvoisessa asemassa menetelmän hyödyntäjinä kielimuurin takia, kaipaa ehdottomasti lisätutkimusta.