Sairaan lapsen ja nuoren perheiden kohtaaminen : Taysin lasten sisätautiosaston hoitohenkilöstön kokemuksia
Aro, Anna; Uusi-Kakkuri, Noora (2023)
Aro, Anna
Uusi-Kakkuri, Noora
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060117161
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060117161
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa ja jatkokehitysehdotuksia Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (Tays), lasten sisätautien osaston hoitohenkilöstön haasteista, onnistumisen tunteista ja tuen tarpeesta perheitä kohdatessa. Tarkoituksena oli kartoittaa digitaalisen kyselyn avulla hoitohenkilöstön kokemuksia perheiden kohtaamisesta, sairaan lapsen tai nuoren hoidon aikana. Tutkimuskysymyksinä opinnäytetyössä olivat: millaisena hoitohenkilöstö kokee perheiden kanssa työskentelyn ja minkälaista tukea perheiden kohtaamiseen hoitohenkilöstö kokee tarvitsevansa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kartoituksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin digitaalista kyselyä. Kyselyyn vastanneita oli yhdeksän ja kyselyyn vastattiin anonyymisti. Kyselyssä selvitettiin hoitohenkilöstön kokemuksia perheiden kohtaamisesta, keinoja kohdata perhe, työn mielekkäitä ja haastavia tekijöitä sekä tuen tarvetta.
Perheiden kohtaamisessa iloa toivat lapset, hyvä kommunikaatio sekä toimiva yhteistyö. Haasteita tuottivat koettu kiire, kielimuurit, kulttuurierot sekä epärealistiset odotukset. Valtaosa vastaajista koki tarvitsevansa tukea eri kielten opettelemiseen ja työhönsä vertaistukea. Myös perhehoitotyön koulutuksia, riittävästi aikaa sekä työnohjausta toivottiin työnantajan puolelta. Tuloksista ilmeni, että hoitohenkilöstö koki monipuolisesti niin iloa kuin haasteita työstään.
Vastauksista voidaan päätellä, että sairaanhoitajat kokevat aikansa töissä olevan riittämätön ja perhehoitotyön toteuttamisen rinnalle kaivataan tukevaa koulutusta. Myös perheiden odotukset koettiin ajoittain epärealistisiksi, joten jatkossa olisi aiheellista kiinnittää huomiota perheiden informointiin potilaan hoitojaksosta, niin positiivisista kuin negatiivisistakin asioista.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kartoituksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin digitaalista kyselyä. Kyselyyn vastanneita oli yhdeksän ja kyselyyn vastattiin anonyymisti. Kyselyssä selvitettiin hoitohenkilöstön kokemuksia perheiden kohtaamisesta, keinoja kohdata perhe, työn mielekkäitä ja haastavia tekijöitä sekä tuen tarvetta.
Perheiden kohtaamisessa iloa toivat lapset, hyvä kommunikaatio sekä toimiva yhteistyö. Haasteita tuottivat koettu kiire, kielimuurit, kulttuurierot sekä epärealistiset odotukset. Valtaosa vastaajista koki tarvitsevansa tukea eri kielten opettelemiseen ja työhönsä vertaistukea. Myös perhehoitotyön koulutuksia, riittävästi aikaa sekä työnohjausta toivottiin työnantajan puolelta. Tuloksista ilmeni, että hoitohenkilöstö koki monipuolisesti niin iloa kuin haasteita työstään.
Vastauksista voidaan päätellä, että sairaanhoitajat kokevat aikansa töissä olevan riittämätön ja perhehoitotyön toteuttamisen rinnalle kaivataan tukevaa koulutusta. Myös perheiden odotukset koettiin ajoittain epärealistisiksi, joten jatkossa olisi aiheellista kiinnittää huomiota perheiden informointiin potilaan hoitojaksosta, niin positiivisista kuin negatiivisistakin asioista.
