Hyvinkään lukion aikuisten perusopetus: aikuisten maahanmuuttajien sosiaalinen kotoutumisen tuki opiskeluaikana
Katona, Rita; Pirhonen, Terhi (2023)
Katona, Rita
Pirhonen, Terhi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, minkälaista sosiaalista kotoutumis- ja opinto-ohjausta Hyvinkään lukion aikuisten perusopetuksen opiskelijoille on tarjolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota yhteen tietoa eri ammattilaisten tekemästä verkostoyhteistyöstä. Opinnäytetyössämme verkosto käsitti Hyvinkään lukion aikuisten perusopetuksen, Hyvinkään kaupungin työllisyyspalvelut sekä Hyvinkään maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelut. Haastateltavat asiantuntijat rajattiin kolmeen tahoon, jotta tutkimuksemme laajuutta oli helpompi rajata. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Hyvinkään lukion aikuisten perusopetuksen kanssa, jossa meneillään olevaan Ohjauksella onnistut- hankkeeseen tutkimustyömme saatiin luontevasti liitettyä.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisena tutkimustyönä. Siinä selvitettiin, millaisia kokemuksia lehtoreilla ja muilla ammattilaisilla oli aikuisten maahanmuuttajien tarvitsemasta sosiaalisesta tuesta opiskelujen aikana. Laadullisen tutkimusnäkökulman tavoitteena oli saada keskustelua aikaan nykytilanteesta ja tuoda uusia, erilaisia näkökulmia pohdittaviksi. Varsinaisena tiedonkeruumenetelmänä olivat haastattelut. Kolmea henkilöä haastateltiin lähiyksilöhaastatteluina. Näin heidän oman äänensä ja kokemuksensa tuli kuuluviin paremmin verrattuna etähaastatteluun tai ryhmähaastatteluun. Olemme havainnoineet sosionomiopintojemme aikana tehdyissä työharjoitteluissamme aikuisten maahanmuuttajien senhetkisiä elämäntilanteita. Näitä kokemuksiamme ja havaintojamme on tuotu mukaan opinnäytetyön analyysissä ja tulosten pohdinnassa. Tietopohjanamme toimi alan kirjallisuus. Maahanmuuttajia käsittelevä tietokirjallisuus oli osaltaan opinnäytetyöhön vanhentunutta ja päivitettyä tietoa löytyi valitettavan suppeasti.
Tutkimuksemme keskeisinä tuotoksina selvisi, että opinto-ohjauksen määrä oli riittämätöntä osalle opiskelijoista heidän tarpeeseensa nähden ja osa opiskelijoista tarvitsisi lisää kotoutumisohjauksen antamaa tukea. Verkostoyhteistyön vahvistaminen, opiskelijoiden oppimisen riittävän etenemisen tiiviimpi seuranta ja siihen tarvittaessa puuttuminen huomattiin tärkeäksi. Tutkimuksemme myötä löytyneet ongelmat ovat ratkaistavissa, mutta se vaatii tiiviimpää verkostoyhteistyötä tutkimuksessamme mukana olleiden tahojen kesken ja lisäystä aikuisten perusopetuksen henkilöstöresursseihin, esimerkiksi kotoutumiseen perehtyneen koulunkäynninohjaajan saaminen lehtoreiden ja opiskelijoiden tueksi.
Jatkokehittelyssä olisi tärkeää haastatella itse opiskelijoita tulkin avustuksella ja selvittää, minkälaista tukea he ovat saaneet ja millaista tukea he kaipaisivat. Tämä jäi valitettavasti tutkimuksestamme pois, sillä tulkinkäyttö olisi ollut välttämätöntä ja se puolestaan olisi vaatinut rahallisia resursseja.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisena tutkimustyönä. Siinä selvitettiin, millaisia kokemuksia lehtoreilla ja muilla ammattilaisilla oli aikuisten maahanmuuttajien tarvitsemasta sosiaalisesta tuesta opiskelujen aikana. Laadullisen tutkimusnäkökulman tavoitteena oli saada keskustelua aikaan nykytilanteesta ja tuoda uusia, erilaisia näkökulmia pohdittaviksi. Varsinaisena tiedonkeruumenetelmänä olivat haastattelut. Kolmea henkilöä haastateltiin lähiyksilöhaastatteluina. Näin heidän oman äänensä ja kokemuksensa tuli kuuluviin paremmin verrattuna etähaastatteluun tai ryhmähaastatteluun. Olemme havainnoineet sosionomiopintojemme aikana tehdyissä työharjoitteluissamme aikuisten maahanmuuttajien senhetkisiä elämäntilanteita. Näitä kokemuksiamme ja havaintojamme on tuotu mukaan opinnäytetyön analyysissä ja tulosten pohdinnassa. Tietopohjanamme toimi alan kirjallisuus. Maahanmuuttajia käsittelevä tietokirjallisuus oli osaltaan opinnäytetyöhön vanhentunutta ja päivitettyä tietoa löytyi valitettavan suppeasti.
Tutkimuksemme keskeisinä tuotoksina selvisi, että opinto-ohjauksen määrä oli riittämätöntä osalle opiskelijoista heidän tarpeeseensa nähden ja osa opiskelijoista tarvitsisi lisää kotoutumisohjauksen antamaa tukea. Verkostoyhteistyön vahvistaminen, opiskelijoiden oppimisen riittävän etenemisen tiiviimpi seuranta ja siihen tarvittaessa puuttuminen huomattiin tärkeäksi. Tutkimuksemme myötä löytyneet ongelmat ovat ratkaistavissa, mutta se vaatii tiiviimpää verkostoyhteistyötä tutkimuksessamme mukana olleiden tahojen kesken ja lisäystä aikuisten perusopetuksen henkilöstöresursseihin, esimerkiksi kotoutumiseen perehtyneen koulunkäynninohjaajan saaminen lehtoreiden ja opiskelijoiden tueksi.
Jatkokehittelyssä olisi tärkeää haastatella itse opiskelijoita tulkin avustuksella ja selvittää, minkälaista tukea he ovat saaneet ja millaista tukea he kaipaisivat. Tämä jäi valitettavasti tutkimuksestamme pois, sillä tulkinkäyttö olisi ollut välttämätöntä ja se puolestaan olisi vaatinut rahallisia resursseja.