Miten puuttua sijoitetun nuoren päihteiden käyttöön? - Päihdetyön mallinnus Teinilän lastenkotiin
Huurre, Susanne (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060220719
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060220719
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena ja tavoitteena oli laatia päihdetyön mallinnus Helsingin kaupungin Teinilän lastenkotiin. Laadituksen mallinnuksen tarkoituksena on luoda yhtenäiset käytänteet kaikille Teinilän lastenkodin osastoille päihdetyöskentelyyn sekä lisätä työntekijöiden päihde-työn osaamista. Tutkimuskysymyksinä toimivat: Miten tunnistaa nuoren päihteiden käyttö? Millaista on päihteillä oireilevan nuoren hyvä hoito lastenkodissa?
Teinilän lastenkodin päihdetyön mallinnuksen toteuttamista varten perustettiin työryhmä, jonka puheenjohtajana opinnäytetyön tekijä toimi. Mallinnuksen laatiminen toteutettiin kehittävänä työn tutkimuksena. Tiedon keruu toteutettiin tutustumalla erilaisiin kirjallisiin lähteisiin, osallistumalla aiheeseen liittyvään koulutukseen, toteuttamalla kaksi benchmarking-tutustumiskäyntiä päihdehoitoon erikoistuneisiin sijaishuollon yksiköihin sekä keräämällä hiljaista tietoa Teinilän lastenkodin ohjaajilta nuorten hyvästä päihdehoidosta.
Työskentelyprosessin kautta syntyi kirjallinen päihdetyön mallinnus Teinilän lastenkotiin. Valmis mallinnus rakennettiin kolmen eri työskentelytason ympärille, joiden kohdalla on kuvattu minkä-laisia asioita työskentely pitää sisällään milläkin tasolla. Ensimmäinen taso keskittyy päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja kaksi muuta tasoa eri tasoiseen päihteiden käyttöön puuttumiseen. Mallinnus pitää sisällään myös ohjeistuksen siitä, miten nuoren päihteiden käyttö tunnistetaan, miten tilannetta arvioidaan ja kartoitetaan sekä minkälaisilla menetelmillä työskentelyä voidaan toteuttaa.
Opinnäytetyön tulosten perusteella nuoren päihteidenkäyttö voidaan tunnistaa erilaisten havaintojen, keskusteluiden, kyselyiden sekä henkilöntarkastuksen (puhallutus ja/tai virtsanäytteen otto huumausaineseulaa varten). Päihdetyöskentelyn kannalta oleellisena tunnistettiin nuoren ja lastenkodin henkilökunnan välinen luottamuksellinen suhde ja keskustelut nuoren kanssa. Päihteillä oireilevan nuoren hyvä hoito perustuu nuoren hoidon kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja muutos-motivaation vahvistamiseen. Motivoiva haastattelu menetelmänä vaikuttaa tehokkaalta muutosmotivaation lisäämisen välineenä nuorten päihdehoidossa ja se otetaan mallinnuksen myötä käyttöön Teinilän lastenkodissa.
Teinilän lastenkodin päihdetyön mallinnus vastaa sille asetettuun tarpeeseen. Laadittua mallinnusta voidaan arvion kautta mahdollisesti hyödyntää myös muissa lastensuojelun sijaishuollon yksiköissä, jotka eivät ole erikoistuneet päihdehoitoon.
Teinilän lastenkodin päihdetyön mallinnuksen toteuttamista varten perustettiin työryhmä, jonka puheenjohtajana opinnäytetyön tekijä toimi. Mallinnuksen laatiminen toteutettiin kehittävänä työn tutkimuksena. Tiedon keruu toteutettiin tutustumalla erilaisiin kirjallisiin lähteisiin, osallistumalla aiheeseen liittyvään koulutukseen, toteuttamalla kaksi benchmarking-tutustumiskäyntiä päihdehoitoon erikoistuneisiin sijaishuollon yksiköihin sekä keräämällä hiljaista tietoa Teinilän lastenkodin ohjaajilta nuorten hyvästä päihdehoidosta.
Työskentelyprosessin kautta syntyi kirjallinen päihdetyön mallinnus Teinilän lastenkotiin. Valmis mallinnus rakennettiin kolmen eri työskentelytason ympärille, joiden kohdalla on kuvattu minkä-laisia asioita työskentely pitää sisällään milläkin tasolla. Ensimmäinen taso keskittyy päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja kaksi muuta tasoa eri tasoiseen päihteiden käyttöön puuttumiseen. Mallinnus pitää sisällään myös ohjeistuksen siitä, miten nuoren päihteiden käyttö tunnistetaan, miten tilannetta arvioidaan ja kartoitetaan sekä minkälaisilla menetelmillä työskentelyä voidaan toteuttaa.
Opinnäytetyön tulosten perusteella nuoren päihteidenkäyttö voidaan tunnistaa erilaisten havaintojen, keskusteluiden, kyselyiden sekä henkilöntarkastuksen (puhallutus ja/tai virtsanäytteen otto huumausaineseulaa varten). Päihdetyöskentelyn kannalta oleellisena tunnistettiin nuoren ja lastenkodin henkilökunnan välinen luottamuksellinen suhde ja keskustelut nuoren kanssa. Päihteillä oireilevan nuoren hyvä hoito perustuu nuoren hoidon kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja muutos-motivaation vahvistamiseen. Motivoiva haastattelu menetelmänä vaikuttaa tehokkaalta muutosmotivaation lisäämisen välineenä nuorten päihdehoidossa ja se otetaan mallinnuksen myötä käyttöön Teinilän lastenkodissa.
Teinilän lastenkodin päihdetyön mallinnus vastaa sille asetettuun tarpeeseen. Laadittua mallinnusta voidaan arvion kautta mahdollisesti hyödyntää myös muissa lastensuojelun sijaishuollon yksiköissä, jotka eivät ole erikoistuneet päihdehoitoon.