Asiakasarvoa luovan innovaatioviitekehyksen suunnitteleminen
Marjomaa, Tommi (2023)
Marjomaa, Tommi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060320961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060320961
Tiivistelmä
Yrityksille on tärkeää kehittää toimintaansa – luoda uutta ja innovoida. Innovatiivisuuden voidaan hyvin katsoa olevan elinehto yrityksen tulevaisuuden kannalta. Muuten selviytyminen ja kilpailukykyisenä pysyminen pitää rakentaa kustannusten karsimisen varaan, ja sitä ei loputtomiin voi tehdä. Jotta innovaatiot voivat tuottaa yritykselle kilpailukykyä, tulee niiden olla sellaisia, joita asiakkaat haluavat ostaa ja kuluttaa. Jos yrityksen tuottamalle tuotteelle tai palvelulle ei ole kysyntää ja ostajia, ei oikein voida puhua innovaatiosta. Innovaation pitää tuottaa arvoa sekä yritykselle että asiakkaalle. Sen tulee olla liiketoiminnallisesti kannattavaa.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii digitaalisia ratkaisuja toimittava Knowit Solutions Oy. Yritys tunnisti osana strategiatyötään, että yrityksen nykyinen innovaatiotoiminta ei tuota riittävästi asiakasarvoa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena onkin vastata yrityksen tunnistamaan ongelmaan ja suunnitella toimeksiantajalle asiakasarvoa tuottava innovointiviitekehys pohjautuen lähdekirjallisuuteen, tutkimusartikkeleihin ja aiemmin olemassa oleviin ratkaisuihin, parhaisiin käytäntöihin ja ratkaisumalleihin.
Opinnäytetyössä käytetty lähdekirjallisuus keskittyy laajalti erilaisiin innovaatiotyyppeihin, innovaatiomalleihin ja -prosesseihin, niihin kytkeytyviin tietämyksen johtamiseen sekä asiakkaan rooleihin ja osallistumiseen osana yrityksen innovointia. Kokonaisvaltaisemmin voidaan puhua innovaatioviitekehyksestä tai innovaatioiden johtamisesta. On myös selvää, että innovaatiota ei synny, jos yrityksessä ei ole luovuuteen ja uuden oppimiseen kannustavaa innovaatiokulttuuria.
Opinnäytetyössä käytetään konstruktiivista tutkimusotetta. Varsinaisena tutkimusmenetelmänä hyödynnetään suunnittelutieteellistä tutkimusta. Tutkimusmenetelmä sopii opinnäytetyöhön hyvin, sillä sen keskiössä on todellisen ja merkityksellisen liiketoiminnan ongelman ratkaiseminen. Opinnäytetyö eteni siten, että ensin rajattiin ja mallinnettiin arvoa tuottavan viitekehyksen kannalta olennaiset ylätason osa-alueet. Sen jälkeen osa-alueiden alle sijoitettiin olennaiset elementit, joiden sisältöä määritettiin, suunniteltiin ja testattiin iteratiivisesti.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi innovaatioviitekehys, joka koostuu keskiössä olevasta innovaatiostrategiasta sekä sitä tukevista innovaatiorakenteista, -prosesseista, -resursseista ja -kulttuurista. Innovaatioviitekehystä hyödyntämällä toimeksiantaja voi paremmin tuottaa innovaatiotoimintansa kautta arvoa asiakkailleen.
Opinnäytetyön tuotos saattaa olla sellaisenaan hyödyllinen esimerkiksi niille yrityksille, jotka painivat samankaltaisten ongelmien parissa kuin toimeksiantaja tai jotka haluavat verrata oman yrityksenä käyttämää innovointiviitekehystä toiseen. Koska konteksti innovaatiokehyksen suunnittelussa on ollut sidoksissa toimeksiantajaan, tulisi viitekehystä testata toisessa kontekstissa, jotta sen yleishyödyllisyyttä voisi tutkia paremmin. Lisäksi innovaatioviitekehyksen elementtien sisältöä olisi hyvä tutkia useamman innovaatioprojektin jälkeen, erityisesti haastattelemalla projektiin osallistuvia asiakkaita.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii digitaalisia ratkaisuja toimittava Knowit Solutions Oy. Yritys tunnisti osana strategiatyötään, että yrityksen nykyinen innovaatiotoiminta ei tuota riittävästi asiakasarvoa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena onkin vastata yrityksen tunnistamaan ongelmaan ja suunnitella toimeksiantajalle asiakasarvoa tuottava innovointiviitekehys pohjautuen lähdekirjallisuuteen, tutkimusartikkeleihin ja aiemmin olemassa oleviin ratkaisuihin, parhaisiin käytäntöihin ja ratkaisumalleihin.
Opinnäytetyössä käytetty lähdekirjallisuus keskittyy laajalti erilaisiin innovaatiotyyppeihin, innovaatiomalleihin ja -prosesseihin, niihin kytkeytyviin tietämyksen johtamiseen sekä asiakkaan rooleihin ja osallistumiseen osana yrityksen innovointia. Kokonaisvaltaisemmin voidaan puhua innovaatioviitekehyksestä tai innovaatioiden johtamisesta. On myös selvää, että innovaatiota ei synny, jos yrityksessä ei ole luovuuteen ja uuden oppimiseen kannustavaa innovaatiokulttuuria.
Opinnäytetyössä käytetään konstruktiivista tutkimusotetta. Varsinaisena tutkimusmenetelmänä hyödynnetään suunnittelutieteellistä tutkimusta. Tutkimusmenetelmä sopii opinnäytetyöhön hyvin, sillä sen keskiössä on todellisen ja merkityksellisen liiketoiminnan ongelman ratkaiseminen. Opinnäytetyö eteni siten, että ensin rajattiin ja mallinnettiin arvoa tuottavan viitekehyksen kannalta olennaiset ylätason osa-alueet. Sen jälkeen osa-alueiden alle sijoitettiin olennaiset elementit, joiden sisältöä määritettiin, suunniteltiin ja testattiin iteratiivisesti.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi innovaatioviitekehys, joka koostuu keskiössä olevasta innovaatiostrategiasta sekä sitä tukevista innovaatiorakenteista, -prosesseista, -resursseista ja -kulttuurista. Innovaatioviitekehystä hyödyntämällä toimeksiantaja voi paremmin tuottaa innovaatiotoimintansa kautta arvoa asiakkailleen.
Opinnäytetyön tuotos saattaa olla sellaisenaan hyödyllinen esimerkiksi niille yrityksille, jotka painivat samankaltaisten ongelmien parissa kuin toimeksiantaja tai jotka haluavat verrata oman yrityksenä käyttämää innovointiviitekehystä toiseen. Koska konteksti innovaatiokehyksen suunnittelussa on ollut sidoksissa toimeksiantajaan, tulisi viitekehystä testata toisessa kontekstissa, jotta sen yleishyödyllisyyttä voisi tutkia paremmin. Lisäksi innovaatioviitekehyksen elementtien sisältöä olisi hyvä tutkia useamman innovaatioprojektin jälkeen, erityisesti haastattelemalla projektiin osallistuvia asiakkaita.