Tekonivelleikkausta edeltävän potilasohjauksen vaikutus postoperatiivisessa kivunhoidossa
Räty, Maarit; Hirvi, Laura; Kasumaj, Laureta (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060220744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060220744
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata leikkausta edeltävän potilasohjauksen vaikutuksia tekonivelleikkauspotilaan postoperatiiviseen eli leikkauksen jälkeiseen kivunhoitoon. Tavoitteena oli tuottaa kliinisen hoitotyön ammattilaisille luotettava ja sisällöllisesti kattava kirjallisuuskatsaus siitä, millainen vaikutus leikkausta edeltävällä potilasohjauksella on tekonivelleikkauspotilaiden postoperatiiviseen kivunhoitoon. Katsauksessa käsiteltiin myös sitä, minkälaisia eroja erilaisilla ohjausmenetelmillä on suhteessa postoperatiiviseen kivunhoitoon. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä HUS Peijaksen sairaalan leikkausosasto L:n kanssa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Aineiston abstrahoinnin pohjalta nousi kolme pääluokkaa, jotka olivat preoperatiivisen ohjauksen menetelmät, preoperatiivisen ohjauksen vaikutus kivunhoitoon sekä preoperatiivisen ohjauksen vahvuudet ja heikkoudet.
Tutkimuksen tulosten pohjalta ilmeni, että ennen tekonivelleikkausta tapahtuvalla potilasohjauksella ei ole kliinisesti tai tilastollisesti merkittäviä vaikutuksia postoperatiiviseen kivunhoitoon. Tutkimuksen tulos on merkittävä perioperatiivisen hoitotyön toteuttajille, sillä tutkimusten pohjalta voidaan todeta, ettei resursseja ole välttämättä kannattavaa ohjata pääasiassa preoperatiiviseen vaiheeseen. Jatkossa olisi suositeltavaa tutkia myös postoperatiivisen vaiheen potilasohjauksen vaikutusta tekonivelleikkauspotilaan leikkauksen jälkeiseen kipuun sekä pohtia olisiko resurssien suuntaaminen leikkauksen jälkeiseen vaiheeseen vaikuttavampaa.
Tutkimuksessa vertailtiin useampaa eri potilasohjauksen menetelmää. Eri ohjausmenetelmillä ei ollut tulosten perusteella kliinisesti tai tilastollisesti merkittäviä eroja postoperatiivisen kivunhoidon kannalta. Potilaat saattoivat kokea tietyt menetelmät parempina kuin toiset, mutta ohjaustapojen väliset erot jäivät pieniksi. Vaikka ohjausmenetelmillä ei ollut suuria eroja suhteessa kivunhoitoon, on tärkeää huomioida potilaiden mielipiteet ja kokemukset
ohjausmenetelmää valittaessa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Aineiston abstrahoinnin pohjalta nousi kolme pääluokkaa, jotka olivat preoperatiivisen ohjauksen menetelmät, preoperatiivisen ohjauksen vaikutus kivunhoitoon sekä preoperatiivisen ohjauksen vahvuudet ja heikkoudet.
Tutkimuksen tulosten pohjalta ilmeni, että ennen tekonivelleikkausta tapahtuvalla potilasohjauksella ei ole kliinisesti tai tilastollisesti merkittäviä vaikutuksia postoperatiiviseen kivunhoitoon. Tutkimuksen tulos on merkittävä perioperatiivisen hoitotyön toteuttajille, sillä tutkimusten pohjalta voidaan todeta, ettei resursseja ole välttämättä kannattavaa ohjata pääasiassa preoperatiiviseen vaiheeseen. Jatkossa olisi suositeltavaa tutkia myös postoperatiivisen vaiheen potilasohjauksen vaikutusta tekonivelleikkauspotilaan leikkauksen jälkeiseen kipuun sekä pohtia olisiko resurssien suuntaaminen leikkauksen jälkeiseen vaiheeseen vaikuttavampaa.
Tutkimuksessa vertailtiin useampaa eri potilasohjauksen menetelmää. Eri ohjausmenetelmillä ei ollut tulosten perusteella kliinisesti tai tilastollisesti merkittäviä eroja postoperatiivisen kivunhoidon kannalta. Potilaat saattoivat kokea tietyt menetelmät parempina kuin toiset, mutta ohjaustapojen väliset erot jäivät pieniksi. Vaikka ohjausmenetelmillä ei ollut suuria eroja suhteessa kivunhoitoon, on tärkeää huomioida potilaiden mielipiteet ja kokemukset
ohjausmenetelmää valittaessa.