Digituen mahdollisuudet sosiaalialan järjestöissä
Mihailov, Andrei; Grba, Marija (2023)
Mihailov, Andrei
Grba, Marija
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521412
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521412
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia digituen mahdollisuuksia sosiaalialan järjestöissä. Tavoitteena oli kartoittaa sosiaalialan järjestöjen tarjoaman digituen nykytilannetta, sen ongelmia ja mahdollisuuksia sekä tulevaisuutta Espoon järjestöjen esihenkilöitä haastattelemalla. Opinnäytetyön tietopohja muodostui digitalisaation vaikutuksista yhteiskuntaan, digituen moninaisuudesta ja järjestötoiminnasta.
Tämän opinnäytetyön tutkimusotteena käytimme laadullista tutkimusotetta. Opinnäytetyössä tutkimusaineisto muodostui kolmesta Espoon sosiaalialan järjestöjen esihenkilöiden teemahaastattelusta. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu, sillä tarkoituksemme oli tuoda esille järjestöjen esihenkilöiden omia näkemyksiä digituesta. Opinnäytetyössämme aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että digitukeen kohdistuu merkittäviä vajeita sekä eettisiä aukkoja digituen ohjeistuksen puutteen ja digitalisaation nopean kehityksen vuoksi. Haastatteluista nousi esille tarve kehittää digitukea ja saada siihen selkeitä rakenteita, joiden avulla digituesta tulisi laadusta, turvallista ja eettisesti kestävää. The purpose of the thesis was to investigate the possibilities of digital support in social services organizations. The aim was to outline the current situation of digital support offered by social services organizations, its problems and possibilities, as well as the future by interviewing the managers of the organizations in Espoo. The theoretical framework of the thesis consisted of the effects of digitization on society, the diversity of digital support and organizational activities.
We used a qualitative research sample as the research sample for this thesis. In the thesis, the research material consisted of three themed interviews with the managers of Espoo's social services organizations. Thematic interview was selected as the research method, because our purpose was to introduce the managers’ own views about digital support. In this thesis, the data was analyzed using deductive content analysis.
Based on the findings, it can be said that digital support has significant shortcomings and ethical gaps due to the lack of guidelines for digital support and the rapid development of digitalization. The interviews revealed the need to develop digital support and to have clear structures for it, with the help of which digital support would become quality, safe and ethically sustainable.
Tämän opinnäytetyön tutkimusotteena käytimme laadullista tutkimusotetta. Opinnäytetyössä tutkimusaineisto muodostui kolmesta Espoon sosiaalialan järjestöjen esihenkilöiden teemahaastattelusta. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu, sillä tarkoituksemme oli tuoda esille järjestöjen esihenkilöiden omia näkemyksiä digituesta. Opinnäytetyössämme aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että digitukeen kohdistuu merkittäviä vajeita sekä eettisiä aukkoja digituen ohjeistuksen puutteen ja digitalisaation nopean kehityksen vuoksi. Haastatteluista nousi esille tarve kehittää digitukea ja saada siihen selkeitä rakenteita, joiden avulla digituesta tulisi laadusta, turvallista ja eettisesti kestävää.
We used a qualitative research sample as the research sample for this thesis. In the thesis, the research material consisted of three themed interviews with the managers of Espoo's social services organizations. Thematic interview was selected as the research method, because our purpose was to introduce the managers’ own views about digital support. In this thesis, the data was analyzed using deductive content analysis.
Based on the findings, it can be said that digital support has significant shortcomings and ethical gaps due to the lack of guidelines for digital support and the rapid development of digitalization. The interviews revealed the need to develop digital support and to have clear structures for it, with the help of which digital support would become quality, safe and ethically sustainable.