Itseohjautuvuus tiimissä : case: vammaispalveluyksikkö

Abstract

Työelämässä itseohjautuvuus on ajankohtainen ja merkityksellinen aihe. Sillä on suora yhteys työntekijän hyvinvointiin, sitoutumiseen ja motivaatioon. Tämä taas johtaa suoraan asiakkaan kokemaan tyytyväisyyteen, jota sosiaalityössä haetaan. Omaan elämään ja yhteisiin asioihin vaikuttaminen koetaan tärkeänä asiana.

Tämän opinnäytetyön aiheena oli itseohjautuvuus ja sen lisääminen jokapäiväiseen työhön vammaispalveluissa päivätoimintayksikön tiimissä. Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvailla Filosofian Akatemian konseptin kautta päivätoimintayksikön itseohjautuvuuden etenemistä vaihe vaiheelta ja kartoittaa kokemuksia prosessin tuomasta muutoksesta. Tämän opinnäytetyön tavoite oli tuottaa tietoa, jonka pohjalta voitiin tehdä jatkosuunnitelmia itseohjautuvuuden tukemiseksi. Opinnäytetyöprosessin tukena toimi teoreettinen viitekehys, jossa käsiteltiin itseohjautuvuutta, yhteisöohjautuvuutta, valmentavaa johtamista, kehittämistyötä, kokeilemalla kehittämistä ja psykologista turvaa.

Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Filosofian Akatemia oli keksinyt kehitysidean, millä itseohjautuvuutta vietiin eteenpäin. Opinnäytetyön aikana esiin tuli erilaisia keinoja, joilla pystyttiin lisäämään ja kehittämään itseohjautuvuutta kokonaisuudessaan.

Opinnäytetyö oli toiminnallinen kehittämistyö. Aineisto koostui Filosofian Akatemian esittämästä materiaalista videotyöpajojen muodossa ja Filosofian Akatemian teetättämästä Webropol-kyselystä, joka analysoitiin tässä opinnäytetyössä. Lisäksi koottiin teemahaastattelu, jossa keskityttiin siihen, mitä on saavutettu itseohjautuvuusmatkan jälkeen.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tavoitteena oli, että kehitysvammaisten asiakkaiden saama palvelu paranisi ennestään. Henkilöstölle tehdyssä Webropol-mittauksessa nousi parhaimmalle tasolle juuri se, että toimintaa ohjaa asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen. Kehittymistä tässä asiassa oli tapahtunut.

Teemahaastattelussa kävi ilmi, että muutosprosessin jälkeen itseohjautuvuus näkyi tiimeissä niin, että työntekijät olivat rohkeampia kehittämään uusia asioita, kun siihen oli ohjeistettu ja kehotettu. Hyvänä asiana koettiin, kun kehittämiselle oli järjestetty aikaa ja työkaluja. Valmentava johtajuus koettiin olevan edelleen tärkeää sekä tietyt rajat ja pelisäännöt. Vastuuhenkilö monille asioille toivottiin olevan edelleen, koska asiat unohtuvat ja jäävät tekemättä tai oletetaan jonkun muun tekevän.