Ei vuorotyötä, vaan yhteistyötä : varhaista tukea perhekuntoutusperheille verkostoyhteistyön kautta. Päiväkuntoutus varhaisen tuen työmuotona.
Kuitunen, Heli; Knuutinen, Hanna (2014)
Kuitunen, Heli
Knuutinen, Hanna
Lahden ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090813790
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090813790
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin työelämälähtöisenä kehittämishankkeena peruspalvelukeskus Oivan hyvinvointipalveluiden tulosalueella. Hanke toteutettiin toimintatutkimuksena. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli kehittää yhteistyötä perhekuntoutusosasto Puhtilan ja ehkäisevän perhetyön välillä. Kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää päiväkuntoutuksen prosessimalli. Prosessi luotiin tarjoamaan palveluita lapsiperheille oikea-aikaisesti ja arkilähtöisesti.
Kehittämishanketta on ohjannut näkemys siitä, että erityisiä palveluita kehittämällä voidaan tarjota varhaista tukea perheille tehokkaasti. Tutkimukset ja selvitykset tukivat ajatusta siitä, että on taloudellisesti ja inhimillisesti välttämätöntä tarkastella uudelleen nykyisiä palvelurakenteita ja niiden vaikuttavuutta. Hankkeen kohderyhmänä olivat pikkulapsiperheet, joiden kohdalla ajattelimme varhaisen tuen olevan oikea-aikaisempaa paitsi lasten iän myös arjen haasteiden pitkittymisen näkökulmasta.
Kehittämishankkeen keskeinen lähtökohta oli verkostoyhteistyö. Päiväkuntoutus-malli luotiin lisäämättä henkilöstöresurssia ja painopiste oli olemassa olevien rakenteiden hyödyntämisessä ja tehostamisessa. Kehittämishankkeeseen ja prosessimallin luomiseen osallistuivat työmuotojen työyhteisöt ja esimiehet. Verkostoyhteistyötä rakennettiin kehittämispäivien avulla, joissa keskityttiin luottamuksen luomiseen, käytännön kysymysten pohtimiseen ja tulevaisuuden visioiden suunnitteluun. Kehittämispäivät sijoittuivat päiväkuntoutusjaksojen väliin, joita toteutui hankkeen aikana kolme.
Kehittämishankkeen tuotoksena syntyi prosessimalli, joka tarjoaa Oivan alueen lapsiperheille uudenlaisen palvelun ehkäisevänä lastensuojeluna. Hanke nosti esille, että uudella tavalla ajatteleminen mahdollistaa toisin tekemisen. Tulevaisuudessa onkin tärkeää kiinnittää huomiota palveluiden joustavuuteen, joka mahdollistaa intensiivisen palvelun ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Kehittämishanketta on ohjannut näkemys siitä, että erityisiä palveluita kehittämällä voidaan tarjota varhaista tukea perheille tehokkaasti. Tutkimukset ja selvitykset tukivat ajatusta siitä, että on taloudellisesti ja inhimillisesti välttämätöntä tarkastella uudelleen nykyisiä palvelurakenteita ja niiden vaikuttavuutta. Hankkeen kohderyhmänä olivat pikkulapsiperheet, joiden kohdalla ajattelimme varhaisen tuen olevan oikea-aikaisempaa paitsi lasten iän myös arjen haasteiden pitkittymisen näkökulmasta.
Kehittämishankkeen keskeinen lähtökohta oli verkostoyhteistyö. Päiväkuntoutus-malli luotiin lisäämättä henkilöstöresurssia ja painopiste oli olemassa olevien rakenteiden hyödyntämisessä ja tehostamisessa. Kehittämishankkeeseen ja prosessimallin luomiseen osallistuivat työmuotojen työyhteisöt ja esimiehet. Verkostoyhteistyötä rakennettiin kehittämispäivien avulla, joissa keskityttiin luottamuksen luomiseen, käytännön kysymysten pohtimiseen ja tulevaisuuden visioiden suunnitteluun. Kehittämispäivät sijoittuivat päiväkuntoutusjaksojen väliin, joita toteutui hankkeen aikana kolme.
Kehittämishankkeen tuotoksena syntyi prosessimalli, joka tarjoaa Oivan alueen lapsiperheille uudenlaisen palvelun ehkäisevänä lastensuojeluna. Hanke nosti esille, että uudella tavalla ajatteleminen mahdollistaa toisin tekemisen. Tulevaisuudessa onkin tärkeää kiinnittää huomiota palveluiden joustavuuteen, joka mahdollistaa intensiivisen palvelun ilman lastensuojelun asiakkuutta.