Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Hatkassa sijaisperheestä : perhehoitajien kokemuksia ja näkemyksiä lapsen sijaishuoltopaikasta luvatta poistumisesta ja sinne palaamatta jättämisestä

Ant-Wuorinen, Moila; Rantanen, Janita (2023)

 
Avaa tiedosto
Ant-Wuorinen_Rantanen.pdf (884.5Kt)
Lataukset: 


Ant-Wuorinen, Moila
Rantanen, Janita
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060621881
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa lastensuojelun sijaishuoltopaikasta luvatta poistumista ja sinne palaamatta jättämistä eli hatkaamista perhehoitajien kokemuksien ja näkemyksien avulla. Tavoitteena oli luoda uutta tietoa hatkaamisesta perhehoidossa laadullisen tutkimuksen keinoin. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pesäpuu ry:n Hatkassa -hankkeen kanssa. Tietoa hatkaamisesta tarvitaan kaikista sijaishuoltopaikoista, jotta hatkaamista voitaisiin ennaltaehkäistä ja lisätä hatkassa olevien lasten turvallisuutta. Suomessa hatkaamista koskeva tutkimus on keskittynyt lastensuojelulaitosten näkökulmaan, eikä aiempaa tutkimustietoa juurikaan ole perhehoidosta hatkaamisesta. Ilmiön kartoittaminen perhehoidon näkökulmasta on tärkeää, sillä perhehoito on lastensuojelulain mukaan ensisijainen sijaishuollon muoto Suomessa. Opinnäytetyön viitekehyksenä toimi Suomen lastensuojelun palvelujärjestelmä ja lainsäädäntö, perhehoidon vaikuttavuus sekä hatkaamiseen liittyvät tekijät kuluvan ajan näkökulmasta ennen hatkaa, hatkan aikana ja hatkan jälkeen.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui neljä perhehoitajaa, joilla oli kokemusta perheeseen sijoitetun lapsen hatkaamisesta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Haastatteluissa nousi laajasti esiin perhehoitajien erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia hatkaamista ennen, sen aikana ja sen jälkeen. Esiin nousi myös perhehoitajien kokemuksia ja näkemyksiä toistuvasta hatkaamisesta sekä näkemyksiä hatkaamisen ennaltaehkäisyyn ja nuoren turvallisuuden lisäämiseen hatkan aikana. Tutkimuksessa nousi erityisesti esiin eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitys hatkaamisen ennaltaehkäisyksi ja hatkaavan lapsen turvallisuuden lisäämiseksi. Hatkaamista ennaltaehkäiseviksi tekijöiksi nousivat myös perhehoitajien ja muiden perheeseen sijoitettujen lasten kanssa työskentelevien koulutuksen lisääminen. Hatkaamisen jälkeisistä toimista esiin nousi erityisesti lapsen sijaishuoltopaikan muutos sijaisperheestä laitokseen. Tulevaisuudessa hatkaamisen ilmiötä perhehoidossa tulisi tutkia syvällisemmin esiin nousseiden aihepiirien pohjalta sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen keinoin eri toimijoiden näkökulmasta.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste