Miten hyperemeesi on yhteydessä raskaana olevan psyykkiseen hyvinvointiin?
Kasittula, Sanni; Granroth, Saija (2023)
Kasittula, Sanni
Granroth, Saija
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060622096
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060622096
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota tietoa siitä, miten hyperemeesi on yhteydessä raskaana olevan psyykkiseen hyvinvointiin. Tavoitteena oli kuvata, miten hyperemeesi on yhteydessä raskaana olevan psyykkiseen hyvinvointiin. Tiedon puute hyperemeesin yleisyydestä ja haittavaikutuksista terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa on huomattava. Koottua tietoa voidaan hyödyntää hoitotyön ammattilaisten, alan opiskelijoiden, raskaana olevien sekä heidän läheistensä keskuudessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku toteutettiin käyttämällä Medic-, Proquest-, EBSCOhost- ja PubMed- tietokantoja, joista kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kahdeksan tutkimusta. Aineiston analysoinnissa käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan hyperemeesi on yhteydessä raskaana olevan psyykkiseen hyvinvointiin seuraavasti: kohonneella riskillä mielenterveyshäiriöiden ilmaantumiselle, epävarmuutena raskauden jatkumisesta ja heikentyneenä näkemyksenä tulevaisuudesta, kokemuksena siitä, että sairautta ei ymmärretty ja potilaan kokemuksena vähätellyksi tulemisesta, kokemuksena elämänlaadun ja sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemisestä, ristiriitaisten tunteiden kokemisena sekä lisääntyneenä itsetuhoisuutena ja itsemurhan yrittämisenä.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella hyperemeesiä sairastavaa äitiä voidaan tukea seuraavilla tavoilla: tarjoamalla psykologista tukea, varhaisessa vaiheessa puuttumalla, antamalla asianmukaisen diagnoosin ja nimeämällä sairauden, tarjoamalla kokonaisvaltaista tukea ja optimaalista hoitoa, antamalla tietoa ja lisäämällä tietoisuutta sairaudesta sekä panostamalla asiakaslähtöisyyteen ja hoidon laatuun. Tulokset edistävät terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksia tunnistaa hyperemeesin yhteys raskaana olevan psyykkiseen hyvinvointiin ja mahdollistavat hyperemeesin laadukkaamman hoidon jatkossa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku toteutettiin käyttämällä Medic-, Proquest-, EBSCOhost- ja PubMed- tietokantoja, joista kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kahdeksan tutkimusta. Aineiston analysoinnissa käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan hyperemeesi on yhteydessä raskaana olevan psyykkiseen hyvinvointiin seuraavasti: kohonneella riskillä mielenterveyshäiriöiden ilmaantumiselle, epävarmuutena raskauden jatkumisesta ja heikentyneenä näkemyksenä tulevaisuudesta, kokemuksena siitä, että sairautta ei ymmärretty ja potilaan kokemuksena vähätellyksi tulemisesta, kokemuksena elämänlaadun ja sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemisestä, ristiriitaisten tunteiden kokemisena sekä lisääntyneenä itsetuhoisuutena ja itsemurhan yrittämisenä.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella hyperemeesiä sairastavaa äitiä voidaan tukea seuraavilla tavoilla: tarjoamalla psykologista tukea, varhaisessa vaiheessa puuttumalla, antamalla asianmukaisen diagnoosin ja nimeämällä sairauden, tarjoamalla kokonaisvaltaista tukea ja optimaalista hoitoa, antamalla tietoa ja lisäämällä tietoisuutta sairaudesta sekä panostamalla asiakaslähtöisyyteen ja hoidon laatuun. Tulokset edistävät terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksia tunnistaa hyperemeesin yhteys raskaana olevan psyykkiseen hyvinvointiin ja mahdollistavat hyperemeesin laadukkaamman hoidon jatkossa.