Turvapaikanhakijan työnteko-oikeuden rajoittaminen, turvapaikkaprosessi ja hakijan palvelut
Soini, Pihla (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060622144
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060622144
Tiivistelmä
Opinnäytetyötutkimuksen tarkoituksena on tarkastella uusintahakemuksen tehneen turvapaikanhakijan työnteko-oikeuden rajoittamista suhteessa työhön perusoikeutena. Tutkimuksessa painotetaan uusintahakemuksen tehneitä yksin hakevia aikuisia. Tavoitteena on löytää ristiriitakohdat ulkomaalaislaissa (301/2004) säädetyn työnteko-oikeuden ja perustuslaissa (731/1999) säädetyn elinkeinovapauden välillä. Tutkimuksessa luodaan myös katsaus turvapaikkaprosessiin sekä hakijoiden palveluihin
Taustalla on lakimuutos vuodelta 2019, joka perustui hallituksen esitykseen 273/2018 vp. Tämän pohjalta tehdyn työnteko-oikeutta koskevan tarkennuksen tavoitteena oli säädöksen selkeyttäminen. Säädökseen lisättiin, että työnteko-oikeus lakkaa lainvoimaiseen päätökseen ja työnteko-oikeudeton kolmen tai kuuden kuukauden aika alkaa alusta, kun hakija avaa uuden turvapaikkahakemuksen. Työnteko-oikeutta koskeva lainsäädäntö on vanhempi, eikä asiaa ole perusteltu esitöissä, eikä siitä ole annettu perustuslakivaliokunnan lausuntoa.
Tutkimuksessa hyödynnetään oikeusdogmatiikkaa, koska kohteena on voimassa oleva oikeus. Voimassa olevaa oikeutta työnteko-oikeuteen liittyen tarkastellaan oikeusjärjestyksen tasolla ja tutkitaan sen perusoikeudenmukaisuutta. Tutkimuksessa tehdään punnintakannanottoja perusoikeuksien ja työnteko-oikeuden väliseen suhteeseen.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, ettei työnteko-oikeuden rajaaminen täytä perustuslakivaliokunnan asettamia vaatimuksia kaikilta osin. Se, ettei säädöksille ole annettu tutkimuksiin perustuvia perusteluita, antaa vaikutelman, ettei asiaa ole pohdittu loppuun asti. Vuoden 2019 säädetyn lain esitöissä esitetyt perusteet keskittyivät uusintahakemusten määrän laskemiseen, mutta tilastollisesti vaikuttaisi siltä, ettei lain täsmennyksellä ole ollut haluttua vaikutusta tähän. Tämän perusteella työnteko-oikeuden rajaamiselle olisi aiheellista saada uudelleenkäsittely ja täsmälliset perustelut, jotta perusoikeuksien rajoittaminen olisi hyväksyttävää.
Taustalla on lakimuutos vuodelta 2019, joka perustui hallituksen esitykseen 273/2018 vp. Tämän pohjalta tehdyn työnteko-oikeutta koskevan tarkennuksen tavoitteena oli säädöksen selkeyttäminen. Säädökseen lisättiin, että työnteko-oikeus lakkaa lainvoimaiseen päätökseen ja työnteko-oikeudeton kolmen tai kuuden kuukauden aika alkaa alusta, kun hakija avaa uuden turvapaikkahakemuksen. Työnteko-oikeutta koskeva lainsäädäntö on vanhempi, eikä asiaa ole perusteltu esitöissä, eikä siitä ole annettu perustuslakivaliokunnan lausuntoa.
Tutkimuksessa hyödynnetään oikeusdogmatiikkaa, koska kohteena on voimassa oleva oikeus. Voimassa olevaa oikeutta työnteko-oikeuteen liittyen tarkastellaan oikeusjärjestyksen tasolla ja tutkitaan sen perusoikeudenmukaisuutta. Tutkimuksessa tehdään punnintakannanottoja perusoikeuksien ja työnteko-oikeuden väliseen suhteeseen.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, ettei työnteko-oikeuden rajaaminen täytä perustuslakivaliokunnan asettamia vaatimuksia kaikilta osin. Se, ettei säädöksille ole annettu tutkimuksiin perustuvia perusteluita, antaa vaikutelman, ettei asiaa ole pohdittu loppuun asti. Vuoden 2019 säädetyn lain esitöissä esitetyt perusteet keskittyivät uusintahakemusten määrän laskemiseen, mutta tilastollisesti vaikuttaisi siltä, ettei lain täsmennyksellä ole ollut haluttua vaikutusta tähän. Tämän perusteella työnteko-oikeuden rajaamiselle olisi aiheellista saada uudelleenkäsittely ja täsmälliset perustelut, jotta perusoikeuksien rajoittaminen olisi hyväksyttävää.