Työhyvinvointi Kauppalehdessä vuosina 2020–2022

Abstract

Työhyvinvointi vaikuttaa itse työntekijään, yrityksen tuottavuuteen ja yhteiskunnalliselle tasolle asti. Näin ollen työhyvinvointi koskettaa meitä jokaista ja on siksi merkittävä asia tutkia. Työhyvinvoinnin alakäsitteitä ovat muun muassa työn ilo, työn imu ja työuupumus. Osa tutkijoista kokee, että työn imulla ja työn ilolla tarkoitetaan samaa asiaa, osa taas kokee, että työn imu on mahdollinen jatkumo työn ilolle. Työn ilolla kuvataan yksilön kokemaa iloa työstään ja työympäristöstään, työn imulla taas kuvataan yksilön uppoutumista työhönsä ja työn kokemista merkitykselliseksi. Työuupumuksella taas kuvataan sitä tilaa, kun työntekijä väsyy työssä koettujen vaatimusten ja voimavarojen epäsuhdan vuoksi.

Opinnäyteyön tavoitteena oli selvittää, miten työhyvinvointia on käsitelty Kauppalehden tiedotteissa vuosina 2020–2022 ja vielä syvemmin miten työhyvinvoinnin merkitystä perusteltiin ja mitä keinoja työhyvinvoinnin parantamiseksi tuotiin esille kyseisten tiedotteiden mukaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja opinnäytetyön lähdemateriaali perustui alan tieteelliseen materiaaliin sekä muihin relevantteihin kirjallisuuslähteisiin.

Tutkimuksen tulosten perusteella työhyvinvointia oli käsitelty monesta eri näkökulmasta kuten tulevaisuuden, työnantajien, nuorten, yhteiskunnallisen merkityksen, esihenkilöiden, pandemia-ajan ja lainsäädäntöuudistusten näkökulmasta. Työhyvinvoinnin merkitystä taas perusteltiin sillä, että työhyvinvointi vaikuttaa yrityksen tuottavuuteen ja näin ollen kansantalouteen, työntekijän elämänlaatuun, työllisyyteen, työkykyyn ja työurien pituuteen, työmotivaatioon, työn laatuun, työuupumuksen kokemiseen ja työntekijöiden vaihtuvuuteen sekä uusien ammattilaisten saamiseen. Työhyvinvoinnin parantamisen keinoiksi taas mainittiin kyseisissä tiedotteissa osallistaminen, inhimillinen kohtaaminen, työhyvinvointi osana strategiaa, työolot sekä työilmapiiri, ergonomia, työn haasteellisuus, selkeä työnkuva ja tavoite, perehdytys, palaute, sosiaalinen tuki, riittävät resurssit, kouluttautuminen, palkkaus, työn organisointi, psyykkisestä ja fyysisestä kunnosta huolehtiminen, laadukas johtaminen, lainsäädäntöuudistukset ja työterveyden kehittäminen. Työhyvinvoinnilla voidaan näin ollen kokea olevan merkitystä työntekijän, työnantajan ja koko yhteiskunnan tasolla. Opinnäytetyön tuloksia voidaankin näin ollen hyödyntää soveltuvin osin jokaisessa työpaikassa.