Globaalikasvatuksen hyöty alakoulussa : ohjeistus opettajille (vuosiluokat 3.-6.)
Peltonen, Esa (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060621861
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060621861
Tiivistelmä
Työ on osa GLOBDIVES- (Global Citizenship and Diversity Management Skills in Higher Education) hanketta. Hanke on kansainvälinen. LAB- ammattikorkeakoulu on hankkeessa osatoteuttajana, hyvinvointiyksikön kautta. Suomessa ja Euroopassa työelämä muuttuu maahanmuuton vuoksi, mikä tuo mukanaan globaaleja haasteita eri maihin. Haasteisiin pyritään vastaamaan uuden tiedon avulla, osaamista monimuotoisuuden johtamisesta sekä kansainvälistä identiteettiä. Kyseisiä osaamisaloja kehitetään GLOBDI-VES- hankkeessa, yhteistyössä saksalaisen, liettualaisen, romanilaisen ja espanjalaisen partnerin kanssa.
Projektin avulla kehitetään eurooppalainen, pedagoginen viitekehys maailmankansalaisuuden ja monimuotoisuuden opettamiseen, työkalupakki opettajille ja opiskelijoille 5 opintopisteen verkkokurssi, että on mahdollisuus sisällyttää globaalikasvatuksen periaatteita ja monimuotoisuutta paremmin opetukseen ja opetusmateriaaleihin.
Työssä on nostettu esille globaalikasvatuksen tärkeys perusopetuksessa. Globaalikasvatusta on tärkeä tuoda esille, koska maailma globalisoituu ihmisten liikkuvuuden vuoksi ja Suomeenkin muuttaa ihmisiä muista maista jatkuvasti. Muuttoliikkeen mukana tulee myös peruskouluikäisiä lapsia. GLOBDIVES- hankkeen yksi opinnäytetyöaihe oli Globaalikasvatuksen edistäminen vanhuksille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Aihe on rajattu muotoon, Globaalikasvatuksen hyöty alakoulussa, ohjeistus opettajille (vuosiluokat 3.–6.). Työ on toteutettu toiminnallisena opinnäytetyönä ja sen toteutuksena on syntynyt kahden tunnin mittainen ohjeistus globaalikasvatuksen opettamisesta kyseisille vuosiluokille. Peruskoulun opettajien on mahdollisuus hyödyntää ohjeistusta hankkeen kautta ja sitä voi soveltaa muillekin luokka-asteille. Sitä on ensin suunniteltu, sitten toteutettu ja lopuksi tehty omaa arviointia. Arviointia on tehty esimerkiksi käyttömahdollisuuksista ja hyödyntämisestä. Ohjeistuksen toteuttamisessa ei ole ollut mukana työelämän edustajaa, joten laajempaa arviointia ja tuloksia ei ole ollut mahdollista saada tässä vaiheessa.
Suomessa käy peruskoulua useiden eri maiden kansalaisia. Se haastaa peruskoulun opetuksen rakenteita. On mietittävä uusia opetusmuotoja, että opetus on ymmärrettävää ja lisää saavutettavuutta. Työssä nostettiin esille globaalikasvatus peruskoulussa, koska sen avulla voidaan vastata kansainvälistyvään opetukseen ja se koskee kaikkia. Tavoitteena ja tarkoituksena on että peruskoulun opettajat hyödyntävät opinnäytetyön toteutuksena syntynyttä ohjeistusta.
Kestävä kehitys luo peruskouluympäristöön sosiaalista, kulttuurillista, ekologista ja taloudellista kestävää kehitystä. Työssä on viitattu enimmäkseen sosiaaliseen ja kulttuurilliseen kestävään kehitykseen.
Projektin avulla kehitetään eurooppalainen, pedagoginen viitekehys maailmankansalaisuuden ja monimuotoisuuden opettamiseen, työkalupakki opettajille ja opiskelijoille 5 opintopisteen verkkokurssi, että on mahdollisuus sisällyttää globaalikasvatuksen periaatteita ja monimuotoisuutta paremmin opetukseen ja opetusmateriaaleihin.
Työssä on nostettu esille globaalikasvatuksen tärkeys perusopetuksessa. Globaalikasvatusta on tärkeä tuoda esille, koska maailma globalisoituu ihmisten liikkuvuuden vuoksi ja Suomeenkin muuttaa ihmisiä muista maista jatkuvasti. Muuttoliikkeen mukana tulee myös peruskouluikäisiä lapsia. GLOBDIVES- hankkeen yksi opinnäytetyöaihe oli Globaalikasvatuksen edistäminen vanhuksille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Aihe on rajattu muotoon, Globaalikasvatuksen hyöty alakoulussa, ohjeistus opettajille (vuosiluokat 3.–6.). Työ on toteutettu toiminnallisena opinnäytetyönä ja sen toteutuksena on syntynyt kahden tunnin mittainen ohjeistus globaalikasvatuksen opettamisesta kyseisille vuosiluokille. Peruskoulun opettajien on mahdollisuus hyödyntää ohjeistusta hankkeen kautta ja sitä voi soveltaa muillekin luokka-asteille. Sitä on ensin suunniteltu, sitten toteutettu ja lopuksi tehty omaa arviointia. Arviointia on tehty esimerkiksi käyttömahdollisuuksista ja hyödyntämisestä. Ohjeistuksen toteuttamisessa ei ole ollut mukana työelämän edustajaa, joten laajempaa arviointia ja tuloksia ei ole ollut mahdollista saada tässä vaiheessa.
Suomessa käy peruskoulua useiden eri maiden kansalaisia. Se haastaa peruskoulun opetuksen rakenteita. On mietittävä uusia opetusmuotoja, että opetus on ymmärrettävää ja lisää saavutettavuutta. Työssä nostettiin esille globaalikasvatus peruskoulussa, koska sen avulla voidaan vastata kansainvälistyvään opetukseen ja se koskee kaikkia. Tavoitteena ja tarkoituksena on että peruskoulun opettajat hyödyntävät opinnäytetyön toteutuksena syntynyttä ohjeistusta.
Kestävä kehitys luo peruskouluympäristöön sosiaalista, kulttuurillista, ekologista ja taloudellista kestävää kehitystä. Työssä on viitattu enimmäkseen sosiaaliseen ja kulttuurilliseen kestävään kehitykseen.