Itsearviointityökalun kehitys ja vaatimukset : case KiVAKO
Veijonen, Minja (2023)
Veijonen, Minja
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060822928
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060822928
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitä kannattaa huomioida kielitaidon itsearviointityökalun kehityksessä ja millaisia vaatimuksia työkalulle asetetaan. Tutkimus liittyi KiVAKO-hankkeen kanssa toteutettuun itsearviointityökaluun. KiVAKO – kielivarannon vahvistaminen korkeakouluissa -hanke (2018–2021), oli Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kehittämishanke, jossa kehitettiin vieraiden kielten opintopolkutarjontaa korkeakouluissa.
Työssä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, eli laadullista tutkimusta. Ainestoa kerättiin hankkeen henkilöstöltä, kieltenopettajilta ja palveluntarjoajilta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä sovelluksen kehittämiseen vaaditaan ja millaiset työkalut siihen soveltuvat. Hankkeen toiveina oli selvittää mahdollisuutta tehdä chatbotti ja kartoitukseen valittiin yhdessä mahdolliset kehitysalustat. Valitut kehitysalustat olivat Azure bot service, Landbot, Rasa ja Moodlen h5p työkalu.
Tutkimuksessa ilmeni, että nykytilanteessa kielenosaamisen itsearviointi on hankalaa ja aikaa vievää, joten työkalulle oli aito kehitystarve. Opinnäytetyön lopputuloksina syntyi kartoitus työkalulle asetettavista vaatimuksista, joiden avulla sopiva kehitysalusta voitiin valita, prototyyppi ja jatkokehitysideat.
Työssä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, eli laadullista tutkimusta. Ainestoa kerättiin hankkeen henkilöstöltä, kieltenopettajilta ja palveluntarjoajilta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä sovelluksen kehittämiseen vaaditaan ja millaiset työkalut siihen soveltuvat. Hankkeen toiveina oli selvittää mahdollisuutta tehdä chatbotti ja kartoitukseen valittiin yhdessä mahdolliset kehitysalustat. Valitut kehitysalustat olivat Azure bot service, Landbot, Rasa ja Moodlen h5p työkalu.
Tutkimuksessa ilmeni, että nykytilanteessa kielenosaamisen itsearviointi on hankalaa ja aikaa vievää, joten työkalulle oli aito kehitystarve. Opinnäytetyön lopputuloksina syntyi kartoitus työkalulle asetettavista vaatimuksista, joiden avulla sopiva kehitysalusta voitiin valita, prototyyppi ja jatkokehitysideat.