Tapahtumien Kerava : keravalaisten näkemyksiä kaupunkitapahtumista ja Keravan maineesta tapahtumakaupunkina
Ralli, Silja (2014)
Ralli, Silja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090513770
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090513770
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin keravalaisten tyytyväisyyttä Keravan kaupunkitapahtumiin ja Keravan mainetta tapahtumien järjestäjänä ja tapahtumien näyttämönä. Teoreettisessa osassa on brändien, imagojen ja maineen teorian näkökulmasta luotu näkemys siitä, mitä kaupunkilaiset arvostavat kaupunkitapahtumissa. Lisäksi on selvitetty, miten kaupunkien imagotyötä tehdään ja kaupunkimainetta luodaan. Tätä tietoa on sovellettu tutkimuksen empiirisessä osassa, joka yhdistelee kvantitatiivista ja kvalitatiivista menetelmää. Tutkimus toteutettiin Surveypal-työkalulla puolistrukturoituna kyselynä Keravan kaupungin nettisivuilla sekä Keravan kirjastossa julkisella päätteellä elo-syyskuussa 2013. Aineiston kvalitatiivinen osuus analysoitiin teemoittelun, tyypittelyn ja kvantifiomisen avulla.
Tutkimuksessa todettiin, että keravalaiset ovat melko tyytyväisiä kaupunkitapahtumiinsa ja katsovat niiden sopivan Keravalle. Suosikiksi keravalaisista tapahtumista nousi Valkosipulimarkkinat (Valkosipulifestivaali). Se sai sekä parhaan kouluarvosanan että parhaan arvion maineesta ja oli samalla tapahtuma, johon vastaajat olivat eniten osallistuneet. Todettiin myös, että keravalaiset pitävät Keravaa maineeltaan melko hyvänä tapahtumakaupunkina ja Keravan keskustaa hyvänä paikkana järjestää tapahtumia.
Suurimpina puutteina keravalaiset näkivät kaupunkitapahtumien brändien sekavuuden. Ta-pahtumat eivät aina kaupunkilaisten mielestä vastaa tapahtumien nimen ja historian luomaa mielikuvaa. Keravalaiset pitivät tapahtumien markkinointia ja näkyvyyttä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa riittämättöminä. Myös paikallisyhteistyötä esimerkiksi yritysten ja yhdistysten kanssa kaivattiin tapahtumiin lisää.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että Keravalla olisi tärkeää paneutua tapahtumabrändien selkeyttämiseen. Tämä auttaisi kaupunkia viestimään sidosryhmilleen kuten näytteilleasettajille ja esiintyjille siitä, millaista sisältöä tapahtumiin toivotaan. Tällainen muutos myös varmasti houkuttelisi paikallisia yrityksiä mukaan, kun ne uskaltaisivat luottaa siihen, että tapahtumassa näkyminen tuo heidän yrityksilleen positiivista lisäarvoa. Tapahtumabrändille uskollinen sisältö vahvistaisi tapahtumien asemaa kävijöiden mielikuvissa ja lisäisi keravalaisten tyytyväisyyttä kaupunkitapahtumiinsa. Myös tapahtumista viestimistä olisi hyvä pyrkiä parantamaan niin paikallislehtien kuin sosiaalisen median kanavien kautta.
Keinoiksi viestinnän helpottamiseen ja brändien kirkastamiseen ehdotetaan Keravan tapahtumien katsomista kehittämistyössä sellaisena tapahtumamaisemana, jonka keravalaiset tässä tutkimuksessa hahmottelevat. Toisaalta ehdotetaan tarinan hyödyntämistä ohjaamaan tapahtumien suuntaa ja niistä viestimistä.
Tutkimuksessa todettiin, että keravalaiset ovat melko tyytyväisiä kaupunkitapahtumiinsa ja katsovat niiden sopivan Keravalle. Suosikiksi keravalaisista tapahtumista nousi Valkosipulimarkkinat (Valkosipulifestivaali). Se sai sekä parhaan kouluarvosanan että parhaan arvion maineesta ja oli samalla tapahtuma, johon vastaajat olivat eniten osallistuneet. Todettiin myös, että keravalaiset pitävät Keravaa maineeltaan melko hyvänä tapahtumakaupunkina ja Keravan keskustaa hyvänä paikkana järjestää tapahtumia.
Suurimpina puutteina keravalaiset näkivät kaupunkitapahtumien brändien sekavuuden. Ta-pahtumat eivät aina kaupunkilaisten mielestä vastaa tapahtumien nimen ja historian luomaa mielikuvaa. Keravalaiset pitivät tapahtumien markkinointia ja näkyvyyttä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa riittämättöminä. Myös paikallisyhteistyötä esimerkiksi yritysten ja yhdistysten kanssa kaivattiin tapahtumiin lisää.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että Keravalla olisi tärkeää paneutua tapahtumabrändien selkeyttämiseen. Tämä auttaisi kaupunkia viestimään sidosryhmilleen kuten näytteilleasettajille ja esiintyjille siitä, millaista sisältöä tapahtumiin toivotaan. Tällainen muutos myös varmasti houkuttelisi paikallisia yrityksiä mukaan, kun ne uskaltaisivat luottaa siihen, että tapahtumassa näkyminen tuo heidän yrityksilleen positiivista lisäarvoa. Tapahtumabrändille uskollinen sisältö vahvistaisi tapahtumien asemaa kävijöiden mielikuvissa ja lisäisi keravalaisten tyytyväisyyttä kaupunkitapahtumiinsa. Myös tapahtumista viestimistä olisi hyvä pyrkiä parantamaan niin paikallislehtien kuin sosiaalisen median kanavien kautta.
Keinoiksi viestinnän helpottamiseen ja brändien kirkastamiseen ehdotetaan Keravan tapahtumien katsomista kehittämistyössä sellaisena tapahtumamaisemana, jonka keravalaiset tässä tutkimuksessa hahmottelevat. Toisaalta ehdotetaan tarinan hyödyntämistä ohjaamaan tapahtumien suuntaa ja niistä viestimistä.