Äitien ja doulien motiivit ja kokemus sosiaalisesta tuesta doula-toiminnassa
Numminen, Suvi; Kiehelä, Anna; Sjelvgren, Sonja (2014)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Numminen, Suvi
Kiehelä, Anna
Sjelvgren, Sonja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060512000
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060512000
Tiivistelmä
Sosiaali– ja terveysjärjestöt ovat viime vuosina vahvistaneet asemaansa sosiaali– ja terveyspalveluiden tarjoajana. Järjestöjen yhtenä tärkeänä tehtävänä on järjestää vapaaehtoistoimintaa, joka on suunnattu erityisesti sellaisille asiakasryhmille, joilta puuttuvat tietyt palvelut. Ensi– ja turvakotien liitto on yksi isoista lastensuojelujärjestöistä, jotka tarjoavat perheiden erilaisiin elämäntilanteisiin liittyviä lastensuojelupalveluita. Opinnäytetyössämme keskitymme Ensi– ja turvakotien liiton tarjoamaan vapaaehtoistyöhön, doula-toimintaan.
Yhä useampi synnyttäjä katsoo tarvitsevansa synnytystukihenkilön mukaansa synnytykseen. Doula on vapaaehtoinen tukihenkilö synnyttäjälle. Doulaa voidaan tarvita, jos äidin ja/tai perheen lähipiirissä ei ole ketään, joka voisi tulla tueksi synnytykseen. Doulaa voidaan tarvita myös silloin, jos äidin puoliso ei pääse osallistumaan synnytystapahtumaan esimerkiksi töiden vuoksi tai kulttuuristen erojen takia. Äiti voi haluta doulan myös siksi, ettei osaa puhua suomea tai pelkää synnytystä. Doula halutaan mukaan raskausajalle ja synnytykseen antamaan turvaa, olemaan läsnä ja antamaan kokemusperäistä tietoa.
Opinnäytetyömme on toteutettu yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton, Helsingin ensikoti ry:n ja Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n kanssa. Opinnäytetyömme tarkoituksena on kerätä tutkimusmateriaalia ja tuoda esiin hiljaista tietoa doula-tukihenkilötoiminnasta Ensi- ja turvakotien liiton julkaisukäyttöön. Tutkimuksen kohteina ovat vapaaehtoiset doula-tukihenkilöt sekä doulaa odotusajallaan tai synnytyksessään käyttäneet äidit, heidän motiivinsa toimintaan osallistumiselle sekä kokemuksensa annetusta ja saadusta sosiaalisesta tuesta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän keinoin, koska halusimme selvittää nimenomaan ihmisten kokemuksia ja näkemyksiä. Aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu eli puolistrukturoitu haastattelu. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriasidonnaisesti sisällönanalyysiä käyttäen.
Opinnäytetyön tuloksissa doulien ja äitien näkemykset sosiaalisesta tuesta yhtenivät suuresti. Sosiaalisen tuen muotoja olivat teorian mukaisesti emotionaalinen tukeminen, tiedollinen tukeminen ja käytännöllinen tukeminen. Lisäksi uusia tukimuotoja löytyi kolme: vuorovaikutuksellinen tukeminen, perheen tukeminen ja ohjauksellinen tukeminen. Emotionaalinen tuki korostui kaikissa annetuissa vastauksissa. Doulien motiivit tukihenkilöinä toimimiseen jakautuivat sisäisiin ja ulkoisiin kannusteisiin. Äitien motiiveissa doula-tukihenkilön ottamiselle näyttäytyi vahvasti turvallisuuden tarve, joka liittyi muun muassa synnytyspelkoon, tukiverkoston puuttumiseen ja kielitaitoon. Tulosten perusteella doulat vastaavat äitien turvallisuuden tarpeisiin, joita muut verkostot eivät pysty täyttämään.
Yhä useampi synnyttäjä katsoo tarvitsevansa synnytystukihenkilön mukaansa synnytykseen. Doula on vapaaehtoinen tukihenkilö synnyttäjälle. Doulaa voidaan tarvita, jos äidin ja/tai perheen lähipiirissä ei ole ketään, joka voisi tulla tueksi synnytykseen. Doulaa voidaan tarvita myös silloin, jos äidin puoliso ei pääse osallistumaan synnytystapahtumaan esimerkiksi töiden vuoksi tai kulttuuristen erojen takia. Äiti voi haluta doulan myös siksi, ettei osaa puhua suomea tai pelkää synnytystä. Doula halutaan mukaan raskausajalle ja synnytykseen antamaan turvaa, olemaan läsnä ja antamaan kokemusperäistä tietoa.
Opinnäytetyömme on toteutettu yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton, Helsingin ensikoti ry:n ja Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n kanssa. Opinnäytetyömme tarkoituksena on kerätä tutkimusmateriaalia ja tuoda esiin hiljaista tietoa doula-tukihenkilötoiminnasta Ensi- ja turvakotien liiton julkaisukäyttöön. Tutkimuksen kohteina ovat vapaaehtoiset doula-tukihenkilöt sekä doulaa odotusajallaan tai synnytyksessään käyttäneet äidit, heidän motiivinsa toimintaan osallistumiselle sekä kokemuksensa annetusta ja saadusta sosiaalisesta tuesta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän keinoin, koska halusimme selvittää nimenomaan ihmisten kokemuksia ja näkemyksiä. Aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu eli puolistrukturoitu haastattelu. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriasidonnaisesti sisällönanalyysiä käyttäen.
Opinnäytetyön tuloksissa doulien ja äitien näkemykset sosiaalisesta tuesta yhtenivät suuresti. Sosiaalisen tuen muotoja olivat teorian mukaisesti emotionaalinen tukeminen, tiedollinen tukeminen ja käytännöllinen tukeminen. Lisäksi uusia tukimuotoja löytyi kolme: vuorovaikutuksellinen tukeminen, perheen tukeminen ja ohjauksellinen tukeminen. Emotionaalinen tuki korostui kaikissa annetuissa vastauksissa. Doulien motiivit tukihenkilöinä toimimiseen jakautuivat sisäisiin ja ulkoisiin kannusteisiin. Äitien motiiveissa doula-tukihenkilön ottamiselle näyttäytyi vahvasti turvallisuuden tarve, joka liittyi muun muassa synnytyspelkoon, tukiverkoston puuttumiseen ja kielitaitoon. Tulosten perusteella doulat vastaavat äitien turvallisuuden tarpeisiin, joita muut verkostot eivät pysty täyttämään.