Ikääntyneet ja eri kulttuurit hoitotyössä
Suomi, Maiju; Mänttäri, Ida (2023)
Suomi, Maiju
Mänttäri, Ida
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060923345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060923345
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ikääntyneiden henkilöiden kulttuuriin liittyvistä kokemuksista. Toimeksiantajina ovat Laurea Ammattikorkeakoulu ja MiCare-hanke. MiCare-hankkeessa kehitetään keinoja integroida maahanmuuttajataustaisia naisia kohdemaan työmarkkinoille erityisesti hoito-, ja hoiva-alan tehtäviin. Tätä tavoitetta varten opinnäytetyössä selvitetään ikääntyneiden henkilöiden kokemuksia toisesta kulttuurista tulevan hoitotyöntekijän kohtaamisesta. Micare-hankkeen on mahdollista hyödyntää opinnäytetyön tuloksia tulevissa koulutuksissa.
Opinnäytetyön tietoperustana on aiemmin tutkittu tieto ikääntyneiden kulttuurisuudesta. Lisäksi opinnäytetyössä on huomioitu aiheen taustan kartoittaminen, joka pohjautuu hoitoalan kasvavaan työvoimapulaan. Työperäinen maahanmuutto nähdään yhtenä ratkaisuna ongelmaan. Koska työperäisen maahanmuuton lisääntyminen hoitoalalla johtaa väistämättä eri kulttuurien kohtaamiseen, on tärkeää tutkia minkälaisia nämä kohtaamiset ovat. Tällä tavoitellaan sekä ikäihmisten hoidon laadun parantumista, että toisesta kulttuurista tulevien työntekijöiden työviihtyvyyden vahvistumista.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Aineistonkeruussa käytettiin puolistrukturoitua haastattelua ja haastateltavia oli yhteensä viisi. Haastatteluista neljä litteroitiin ja analysoitiin. Analyysissa käytettiin induktiivista lähestymistapaa. Haastatteluissa tunnistettiin kolme selkeää teemaa, jotka jakautuivat kielitaitoon liittyviin asioihin, tapakulttuuriin liittyviin asioihin sekä yhdenvertaisuuteen hallitsevana ilmiönä. Kielitaito nousi selkeästi merkittävimmäksi ikääntyneiden ja toisesta kulttuurista tulevien hoitotyöntekijöiden välisessä vuorovaikutuksessa. Tapakulttuurin osalta keskeinen tulos oli, että hoitajat nähdään ensisijaisesti hoitajina eikä toisen kulttuurin edustajina. Toisesta kulttuurista tulevat hoitajat koettiin ikääntyneiden mukaan avoimina ja iloisina. Merkittävää oli, että ikääntyneet näkivät toisesta kulttuurista tulevat työntekijät yhdenvertaisina suomalaisiin hoitajiin nähden.
Kielitaidon merkitys kannattaa huomioida tulevissa koulutuksissa ja panostaa selkeästi suomen kielen oppimiseen. Kokonaisuudessaan ikääntyneet kokivat toisesta kulttuurista tulevat työntekijät luonnollisena osana suomalaista hoivakotiympäristöä. Alalle tulevia maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä kannattaa rohkaista tuomaan oma persoona rohkeasti esille ja olla oma itsensä, myös kulttuurisesta näkökulmasta.
Opinnäytetyön tietoperustana on aiemmin tutkittu tieto ikääntyneiden kulttuurisuudesta. Lisäksi opinnäytetyössä on huomioitu aiheen taustan kartoittaminen, joka pohjautuu hoitoalan kasvavaan työvoimapulaan. Työperäinen maahanmuutto nähdään yhtenä ratkaisuna ongelmaan. Koska työperäisen maahanmuuton lisääntyminen hoitoalalla johtaa väistämättä eri kulttuurien kohtaamiseen, on tärkeää tutkia minkälaisia nämä kohtaamiset ovat. Tällä tavoitellaan sekä ikäihmisten hoidon laadun parantumista, että toisesta kulttuurista tulevien työntekijöiden työviihtyvyyden vahvistumista.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Aineistonkeruussa käytettiin puolistrukturoitua haastattelua ja haastateltavia oli yhteensä viisi. Haastatteluista neljä litteroitiin ja analysoitiin. Analyysissa käytettiin induktiivista lähestymistapaa. Haastatteluissa tunnistettiin kolme selkeää teemaa, jotka jakautuivat kielitaitoon liittyviin asioihin, tapakulttuuriin liittyviin asioihin sekä yhdenvertaisuuteen hallitsevana ilmiönä. Kielitaito nousi selkeästi merkittävimmäksi ikääntyneiden ja toisesta kulttuurista tulevien hoitotyöntekijöiden välisessä vuorovaikutuksessa. Tapakulttuurin osalta keskeinen tulos oli, että hoitajat nähdään ensisijaisesti hoitajina eikä toisen kulttuurin edustajina. Toisesta kulttuurista tulevat hoitajat koettiin ikääntyneiden mukaan avoimina ja iloisina. Merkittävää oli, että ikääntyneet näkivät toisesta kulttuurista tulevat työntekijät yhdenvertaisina suomalaisiin hoitajiin nähden.
Kielitaidon merkitys kannattaa huomioida tulevissa koulutuksissa ja panostaa selkeästi suomen kielen oppimiseen. Kokonaisuudessaan ikääntyneet kokivat toisesta kulttuurista tulevat työntekijät luonnollisena osana suomalaista hoivakotiympäristöä. Alalle tulevia maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä kannattaa rohkaista tuomaan oma persoona rohkeasti esille ja olla oma itsensä, myös kulttuurisesta näkökulmasta.