Informaatiovaikuttamisen torjunnan kypsyystason arviointikriteeristön rakenne ja osa-alueet
Palletvuori, Tehi (2023)
Palletvuori, Tehi
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060923354
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060923354
Tiivistelmä
Opinnäytetyön alkaessa olimme globaalin koronapandemian laantumisen vaiheessa. Informaatiovaikuttaminen oli noussut aiempaa vahvemmin esiin yhteiskunnassa koronan aikana. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan helmikuussa 2022 sähköisti informaatiovaikuttamisen kenttää entisestään. Informaatiovaikuttaminen on toimintaa, joka voi kohdistua mihin tahansa organisaatioon, tai siellä työskentelevään työntekijään. Informaatiovaikuttamisesta ja sen torjunnasta löytyy runsaasti niin kotimaista kuin ulkomaistakin ohjeistusta ja toimintasuosituksia. Informaatiovaikuttamisen torjunnan kypsyystason arviointiin ei kuitenkaan ole olemassa työkalua tai mittaristoa organisaatioille.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella minkälaisista elementeistä organisaation informaatiovaikuttamisen torjunnan kypsyystason mittaamisen tulisi koostua. Minkälainen tämän mittaamiseen käytettävän työkalun rakenteen ja eri osa-alueiden pitäisi olla. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Maanpuolustuskorkeakoulu.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu hybridiuhkista, informaatiovaikuttamisesta, kyberturvallisuudesta, huoltovarmuudesta, riskienhallinnasta ja kriisivalmiudesta, tilannekuvasta ja tilannetietoisuudesta sekä jatkuvuudenhallinnasta ja ennakoinnista. Käsitelty teoriaosio on laaja, jotta siitä on pystytty ottamaan kaikki oleelliset osiot mukaan informaatiovaikuttamisen torjunnan kypsyystason arviointikriteeristöön.
Opinnäytetyö toteutettiin suunnittelutieteellisen tutkimusmenetelmän avulla tarkastelemalla minkälainen informaatiovaikuttamisen torjunnan kypsyystason mittaamiseen käytettävän työkalun rakenteen ja eri osa-alueiden pitäisi olla. Suunnittelutieteellisen tutkimusmenetelmän relevanssi-, suunnittelu- ja täsmällisyyssyklien avulla määriteltiin informaatiovaikuttamisen torjunnan kypsyystason arviointikriteeristön rakenne ja osa-alueet. Kriteeristö jakaantuu rakenteeltaan neljään eri osioon, joissa kussakin on useita osa-alueita, joiden kautta informaatiovaikuttamisen torjunnan kypsyystasoa voidaan arvioida.
Opinnäytetyössä toteutettu informaatiovaikuttamisen torjunnan kypsyystason arviointikriteeristön rakenne ja osa-alueet luovat pohjaa jatkotyölle, jossa voidaan luoda kysymyspatteristo, jota viranomaiset ja yritykset voivat käyttää tarkastellessaan oman organisaationsa informaatiovaikuttamisen torjunnan kypsyystasoa. Myös vastaajaroolien määrittely, arvioinnin läpikäyntiprosessi ja arviointipisteytyksen luonti olisi luontevaa toteuttaa osana mahdollista jatkokehittämistä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella minkälaisista elementeistä organisaation informaatiovaikuttamisen torjunnan kypsyystason mittaamisen tulisi koostua. Minkälainen tämän mittaamiseen käytettävän työkalun rakenteen ja eri osa-alueiden pitäisi olla. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Maanpuolustuskorkeakoulu.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu hybridiuhkista, informaatiovaikuttamisesta, kyberturvallisuudesta, huoltovarmuudesta, riskienhallinnasta ja kriisivalmiudesta, tilannekuvasta ja tilannetietoisuudesta sekä jatkuvuudenhallinnasta ja ennakoinnista. Käsitelty teoriaosio on laaja, jotta siitä on pystytty ottamaan kaikki oleelliset osiot mukaan informaatiovaikuttamisen torjunnan kypsyystason arviointikriteeristöön.
Opinnäytetyö toteutettiin suunnittelutieteellisen tutkimusmenetelmän avulla tarkastelemalla minkälainen informaatiovaikuttamisen torjunnan kypsyystason mittaamiseen käytettävän työkalun rakenteen ja eri osa-alueiden pitäisi olla. Suunnittelutieteellisen tutkimusmenetelmän relevanssi-, suunnittelu- ja täsmällisyyssyklien avulla määriteltiin informaatiovaikuttamisen torjunnan kypsyystason arviointikriteeristön rakenne ja osa-alueet. Kriteeristö jakaantuu rakenteeltaan neljään eri osioon, joissa kussakin on useita osa-alueita, joiden kautta informaatiovaikuttamisen torjunnan kypsyystasoa voidaan arvioida.
Opinnäytetyössä toteutettu informaatiovaikuttamisen torjunnan kypsyystason arviointikriteeristön rakenne ja osa-alueet luovat pohjaa jatkotyölle, jossa voidaan luoda kysymyspatteristo, jota viranomaiset ja yritykset voivat käyttää tarkastellessaan oman organisaationsa informaatiovaikuttamisen torjunnan kypsyystasoa. Myös vastaajaroolien määrittely, arvioinnin läpikäyntiprosessi ja arviointipisteytyksen luonti olisi luontevaa toteuttaa osana mahdollista jatkokehittämistä.