Totaalikieltäytyminen : rikkooko nykyinen lainsäädäntö ihmis- ja perusoikeuksia?

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee perustuslaissa säädetyn maanpuolustusvelvollisuuden suorittamista erityisesti asepalveluksessa ja siviilipalveluksessa. Lisäksi opinnäytetyö käsittelee näiden palvelumuotojen eroavaisuuksia ja sukupuolten välistä eriarvoisuutta asevelvollisuudessa. Edellä mainittuja asioita tarkastellaan etenkin totaalikieltäytymisen näkökulmasta. Tämän opinnäytetyön perimmäinen tarkoitus on tarkastella, rikkooko nykyinen lainsäädäntö ihmis- ja perusoikeuksia.

Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus on avata sen lukijalle Suomen asevelvollisuusjärjestelmän historian kautta voimassaolevan lainsäädännön muotoutumista ja oikeuskäytännössä ilmenevää laintulkintaa. Opinnäytetyön tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen ja tietoperusta pohjautuu täten lainsäädännön lisäksi oikeuskirjallisuuteen ja oikeustapauksiin.

Aihepiirin laaja-alaisen tarkastelun myötä katson olevan ymmärrettävää, miksi aihe herättää suuria tuntemuksia ja keskustelua ja miksi etenkin asevelvollisille miehille saattaa herätä ajatus, että nykyinen lainsäädäntö rikkoo heidän ihmis- ja perusoikeuksiaan.

Voimassaolevasta lainsäädännöstä käy kuitenkin ilmi, vaikkakin epäsuorasti, ettei lainsäädäntö varsinaisesti riko kenenkään ihmis- ja perusoikeuksia etenkin, kun on kyse isänmaan puolustamisesta eli ns. ”greater good” eli yhteiskunnan etu, joka voidaan saavuttaa vain sivuuttamalla yksilönvapaus ja yksilöllinen päätäntävalta.

This thesis discusses national service which is enacted in the constitution. National service is an obligation to defend one's own country. The aim of this bachelor’s thesis was to examine conscription from the point of military service and civilian service along with differences in obligations between genders, the place of residence, and religion. The matters mentioned above are being examined specially from the point of view of total refusal.

The objective and purpose of this thesis were to explain how the current legislation was formed and how it is interpreted in case law by reflecting on the history of Finland’s compulsory military service system. The aim of this thesis was to examine whether the current legislation violates draftees’ human and fundamental rights.

The main conclusion is that it is understandable why such a meaningful subject raises strong emotions and discussions, and why especially men that are liable for military service might feel that the current legislation is violating their human and fundamental rights.

However, the current legislation shows, though indirectly, that the legislation does not violate anyone’s human or fundamental rights especially when defending one’s native country. It is a question of the “greater good”, the interest of society, which is only possible to achieve by ignoring an individual’s freedom and individual decision-making power.