Maahanmuuttajanuorten kotoutuminen Vantaalla tilastojen valossa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tilastojen avulla SMILE-hankkeen kohdealueiden (Havukoski, Hakunila ja Martinlaakso) maahanmuuttajanuorten kotoutumiseen vaikuttavia tietoja ja luoda kuva kyseisistä alueista. Pääosassa oli edellä mainittujen kolmen alueen sekä Vantaan kuvaaminen ja lisäksi tietoja verrattiin koko Suomen vastaaviin tietoihin. Opinnäytetyö linkittyi SMILE-hankkeen alkukartoitukseen ja on sen vuoksi merkityksellinen. Tavoitteena oli tuoda esille se tieto, mitä tilastoissa on, mahdolliset poikkeamat sekä se, mihin tilastot eivät anna vastausta. Opinnäytetyö on osa SMILE-hankkeen alkukartoitusta ja sitä hyödynnetään hankkeen toiminnan suunnittelussa.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla suuri osa väestönkasvusta koostuu maahanmuuttajista ja ennusteen mukaan joka viides helsinkiläinen koululainen on vieraskielinen vuonna 2030. Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulumenestys on keskimäärin kantaväestöä heikompaa, ja he tarvitsevat enemmän tukea oppimiseen. Erityisesti maahanmuuttajataustaisille nuorille koulu on oppimisen lisäksi tärkeä väylä sosiaalisten suhteiden luomiseen ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen sekä joukkoon kuulumisen tunteen edistämiseen ja oman paikkansa löytämiseen. Keskeisiä kotouttamispolitiikan tavoitteita onkin saada Suomeen muuttaneiden lasten ja nuorten kouluttautuminen, työllistyminen ja hyvinvointi kantaväestöä vastaavalle tasolle.

Opinnäytetyö toteutettiin pääosin määrällisenä tutkimuksena, jonka aineistona käytettiin erilaisia jo olemassa olevia julkisia tilastoja. Tilastoista selvisi muun muassa se, että prosentuaalisesti eniten vieraskielisiä kolmesta tutkittavasta alueesta on Havukoskella, 13–15-vuotiaista jopa yli 60 prosenttia. Yleisimmät vieraat äidinkielet Vantaalla 10–14-vuotiaiden ikäryhmässä ovat venäjä, viro ja arabia.