Digitaalisen osallisuuden edistämisen mallin kehittäminen Helsingin kaupungin vammaispalveluiden työtoiminnassa
Ehrlund, Topi; Pöyry, Reetta (2023)
Ehrlund, Topi
Pöyry, Reetta
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061323768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061323768
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, millaisena asiakkaiden digitaalinen osallisuus näyttäytyy tällä hetkellä Helsingin kaupungin vammaispalveluiden työtoiminnan asiakkaille ja työntekijöille sekä millä keinoin asiakkaiden digitaalista osallisuutta voidaan edistää työtoiminnassa. Tutkimuksellisena kehittämistoimintana toteutetun opinnäytetyön tuotoksena syntyi digitaalisen osallisuuden edistämisen malli Helsingin kaupungin vammaispalveluiden työtoimintaan.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui digitaalisesta osallisuudesta sekä digitaalisista kuiluista. Digitalisaation kehitys on edennyt huimaa vauhtia ja yhä useammat palvelut ovat muuttuneet sähköiseen muotoon. Osallisuuden käsitteen rinnalle on noussut käsite digitaalinen osallisuus. Vaikka vuonna 2022 Suomi sijoittui Euroopan unionin digitalisaatiovertailussa ensimmäiselle sijalle, on otettava huomioon, että osalla ihmisistä on vaarana syrjäytyä digitalisaatiokehityksestä eli joutua digitaaliseen kuiluun.
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistoiminnassa tutkimusstrategiseksi lähestymistavaksi valikoitui osallistava toimintatutkimus. Kehittämistoimintaan osallistuivat sekä asiakkaat että työntekijät. Opinnäytetyössä aineistoa kerättiin asiakkaille toteutetussa ryhmäkeskustelussa sekä työntekijöille toteutetuissa työpajoissa. Työpajoissa hyödynnettiin erilaisia yhteiskehittämisen menetelmiä. Aineisto analysoitiin laadullisella teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että asiakkaiden digitaalinen osallisuus on moniulotteista. Asiakkaiden kokemuksen mukaan keskeisiä olivat digitaidot, laitteiden ja internetin saavutettavuus, toive digitaalisesta osallisuudesta sekä itsemääräämisoikeus digitaalisen osallisuuden toteutumisessa. Työntekijöiden näkemyksen mukaan keskiössä asiakkaiden digitaalisen osallisuuden toteutumisessa olivat taloudellisten tekijöiden ja toimintaympäristön vaikutus sekä asiakkaiden valintojen mahdollisuus tulevaisuudessa. Haasteiksi koettiin asiakkaiden puutteelliset digitaidot sekä yksilöllinen toimintakyky.
Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt digitaalisen osallisuuden edistämisen malli kuvattiin infograafin muodossa. Tärkein keino, jolla digitaalista osallisuutta voidaan tuloksien mukaan työtoiminnassa edistää, on digitaitojen valmentaminen erilaisin tavoin. Tämä edellyttää työntekijöiltä motivaatiota, kehittämismyönteisyyttä sekä hyvien käytänteiden jakamista.
Mallia on mahdollista jatkossa hyödyntää työtoiminnan toimintasuunnitelmaa päivittäessä. Malliin kerättiin yhteen keinot, joilla työtoiminnassa jo tälläkin hetkellä edistetään digitaalista osallisuutta. Jotta mallissa esitettyihin tavoitteisiin on mahdollista päästä, tulisi digitaalisen osallisuuden edistäminen liittää osaksi työtoiminnan toimipisteiden tavoitteita.
Asiasanat: tutkimuksellinen kehittämistoiminta, digitaalinen osallisuus, digikuilu, vammaisuuden aiheuttama digitaalinen kuilu, vammaispalveluiden työtoiminta
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui digitaalisesta osallisuudesta sekä digitaalisista kuiluista. Digitalisaation kehitys on edennyt huimaa vauhtia ja yhä useammat palvelut ovat muuttuneet sähköiseen muotoon. Osallisuuden käsitteen rinnalle on noussut käsite digitaalinen osallisuus. Vaikka vuonna 2022 Suomi sijoittui Euroopan unionin digitalisaatiovertailussa ensimmäiselle sijalle, on otettava huomioon, että osalla ihmisistä on vaarana syrjäytyä digitalisaatiokehityksestä eli joutua digitaaliseen kuiluun.
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistoiminnassa tutkimusstrategiseksi lähestymistavaksi valikoitui osallistava toimintatutkimus. Kehittämistoimintaan osallistuivat sekä asiakkaat että työntekijät. Opinnäytetyössä aineistoa kerättiin asiakkaille toteutetussa ryhmäkeskustelussa sekä työntekijöille toteutetuissa työpajoissa. Työpajoissa hyödynnettiin erilaisia yhteiskehittämisen menetelmiä. Aineisto analysoitiin laadullisella teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että asiakkaiden digitaalinen osallisuus on moniulotteista. Asiakkaiden kokemuksen mukaan keskeisiä olivat digitaidot, laitteiden ja internetin saavutettavuus, toive digitaalisesta osallisuudesta sekä itsemääräämisoikeus digitaalisen osallisuuden toteutumisessa. Työntekijöiden näkemyksen mukaan keskiössä asiakkaiden digitaalisen osallisuuden toteutumisessa olivat taloudellisten tekijöiden ja toimintaympäristön vaikutus sekä asiakkaiden valintojen mahdollisuus tulevaisuudessa. Haasteiksi koettiin asiakkaiden puutteelliset digitaidot sekä yksilöllinen toimintakyky.
Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt digitaalisen osallisuuden edistämisen malli kuvattiin infograafin muodossa. Tärkein keino, jolla digitaalista osallisuutta voidaan tuloksien mukaan työtoiminnassa edistää, on digitaitojen valmentaminen erilaisin tavoin. Tämä edellyttää työntekijöiltä motivaatiota, kehittämismyönteisyyttä sekä hyvien käytänteiden jakamista.
Mallia on mahdollista jatkossa hyödyntää työtoiminnan toimintasuunnitelmaa päivittäessä. Malliin kerättiin yhteen keinot, joilla työtoiminnassa jo tälläkin hetkellä edistetään digitaalista osallisuutta. Jotta mallissa esitettyihin tavoitteisiin on mahdollista päästä, tulisi digitaalisen osallisuuden edistäminen liittää osaksi työtoiminnan toimipisteiden tavoitteita.
Asiasanat: tutkimuksellinen kehittämistoiminta, digitaalinen osallisuus, digikuilu, vammaisuuden aiheuttama digitaalinen kuilu, vammaispalveluiden työtoiminta