Lehtoreiden perehdytyskäytänteiden kehittäminen hiljaista tietoa hyödyntäen
Lignell, Laura (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061323791
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061323791
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tavoite oli kartoittaa lehtoreiden perehdytyksen nykytilannetta ja tuottaa Laurea-ammattikorkeakoululle kehitysideoita, joilla voisi kehittää lehtoreiden perehdytyskäytänteitä ja mentorointia.
Tietoperusta käsitteli perehdytystä ja hiljaista tietoa. Opinnäytetyössä tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavana oli Laurea-ammattikorkeakoulun yksitoista uutta lehtoria, jotka olivat aloittaneet lehtorin työn vuosina 2020–2023. Haastatellut lehtorit edustivat kaikkia Laurean opetusaloja, lukuun ottamatta fysioterapian alaa.
Tutkimuksen tulokset auttoivat ymmärtämään korkeakoulun perehdytyksen nykytilaa ja toivat esiin esimerkiksi sen, että lehtorit ovat oppineet opetuskäytänteitä yhteisopettajuuden kautta, mentoroinnin tueksi on koettu tarvetta mentoroinnin suunnitelmalle ja hiljaisen tiedon siirtyminen on vaikeaa etätyöskentelyssä. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää korkeakoulun lehtoreiden perehdytyskäytänteiden kehittämisessä. Kehitysehdotuksina ehdotettiin esimerkiksi esihenkilön ja uuden lehtorin välietappikeskusteluja perehdytyksen aikana, mentorointimallin ohjeistuksen luomista sekä toimenpiteitä etätyössä tiedon jakamiseen.
Tietoperusta käsitteli perehdytystä ja hiljaista tietoa. Opinnäytetyössä tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavana oli Laurea-ammattikorkeakoulun yksitoista uutta lehtoria, jotka olivat aloittaneet lehtorin työn vuosina 2020–2023. Haastatellut lehtorit edustivat kaikkia Laurean opetusaloja, lukuun ottamatta fysioterapian alaa.
Tutkimuksen tulokset auttoivat ymmärtämään korkeakoulun perehdytyksen nykytilaa ja toivat esiin esimerkiksi sen, että lehtorit ovat oppineet opetuskäytänteitä yhteisopettajuuden kautta, mentoroinnin tueksi on koettu tarvetta mentoroinnin suunnitelmalle ja hiljaisen tiedon siirtyminen on vaikeaa etätyöskentelyssä. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää korkeakoulun lehtoreiden perehdytyskäytänteiden kehittämisessä. Kehitysehdotuksina ehdotettiin esimerkiksi esihenkilön ja uuden lehtorin välietappikeskusteluja perehdytyksen aikana, mentorointimallin ohjeistuksen luomista sekä toimenpiteitä etätyössä tiedon jakamiseen.