Itseohjautuvuusmalli erikoissairaanhoidon poliklinikkahoitajien työssä

Abstract

Hoitohenkilöstön työn veto- ja pitovoima on jo pidempään ollut esillä alati pahenevan hoitajapulan vuoksi. Alalle ei hakeudu enää riittävästi uusia opiskelijoita, ja valmistuneet ovat jo vaihtaneet tai vakavasti harkitsevat alan vaihtoa. Hoitajien työtyytyväisyydessä on paljon vaihtelua toimintaympäristöstä riippuen. Itseohjautuvuuden on useissa kansallisissa sekä kansainvälisissä tutkimuksissa todettu lisäävän työn imua ja työhyvinvointia.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli aloittaa itseohjautuvuusmallin kehittäminen erikoissairaanhoidon poliklinikkahoitajien käyttöön. Tavoitteena on lisätä poliklinikkahoitajien työn imua sekä kohdeyksikön veto- ja pitovoimaa itseohjautuvuuden keinoin ja sitä kautta lisätä työhyvinvointia. Tämä kehittämistyö tehtiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Hyvinkään sairaalan medisiinisen tulosyksikön keuhkosairauksien ja kardiologian poliklinikoille sekä päiväsairaalaan. Opinnäytetyö oli osa Hyvinkään sairaalan medisiinisen tulosyksikön strategista hanketta ”meillä on riittävästi osaavaa henkilökuntaa”.

Itseohjautuvuusmallia työstettiin yhteiskehittämistoimintana valittujen yksiköiden hoitajien sekä osastonhoitajan kanssa. Apuna kehittämistyössä käytettiin PDCA-sykliä. Aloitusvaiheessa hoitajille pidettiin infotilaisuus opinnäytetyöstä ja itseohjautuvuudesta. Infotilaisuuden jälkeen määriteltiin aloitusvaiheen tavoitteet, joita itseohjautuvuuden avulla pyritään saavuttamaan. Aloitusvaiheen tavoitteiksi asetettiin: työnkuvan ja työnjaon selkeys, työajan tehokas käyttö, ylitöiden minimointi, työt pystytään tekemään ilman jatkuvaa kiirettä, priorisointi, kollegiaalisuus, rakentavan palautteen antaminen ja vastaanottaminen, rakentava vuoropuhelu tiimin sisällä sekä tiimin sisäisten ongelmatilanteiden selvittäminen ratkaisukeskeisesti.

Itseohjautuvuusmallin suunnittelu toteutettiin jokaisen tiimin kanssa aivoriihitoimintana. Aivoriihissä käytiin tiimeittäin läpi, mitä itseohjautuvuus kussakin tiimissä käytännössä voisi tarkoittaa. Lisäksi Teams-alustalle avattiin ”ideapankki”-kansio, johon kaikki osallistujat pystyivät käydä lisäämässä ideoitaan ja mielipiteitään, joita työn lomassa saattoi tulla. Aivoriihitapaamiset pyrittiin järjestämään niin, että jokainen hoitaja pääsi osallistumaan ja vaikuttamaan oman tiimin itseohjautuvuuden kehittämiseen. Mikäli joku hoitajista ei päässyt tapaamiseen, pyydettiin hänen mielipiteensä jälkeenpäin kirjallisena muistiona.

Aivoriihien jälkeen tiimeistä nousseet mietteet ja ideat kirjattiin ylös. Nämä jaettiin neljän otsikon alle, jotka olivat koordinointi, osaamisen kehittäminen, resursointi sekä työn ja prosessien kehittäminen. Jokaisesta tiimistä nousivat vahvasti esille toimintojen oikea-aikaisuus, tiedon jakaminen, mahdollisuus omien töiden suunnitteluun ja selkeä työnjako. Näiden lisäksi nousi samankaltaisia ideoita runsaasti, sekä toisista poikkeavia mutta kuitenkin kaikkia hyödyttäviä ideoita. Hoitajien mielipiteiden sekä ideoiden pohjalta rakennettiin itseohjautuvuusmallin pohja, joka analysoitiin soveltaen teemoittelu menetelmää. Tämän projektin kehittämisen on tarkoitus jatkua vielä tämän opinnäytetyön jälkeen.

Asiasanat: itseohjautuvuus, työhyvinvointi, tiimityö