Digitaalinen perehdytysympäristö Kajaanin ammattikorkeakoulun projektien toteuttamiseen
Räisänen, Päivi (2023)
Räisänen, Päivi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061523963
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061523963
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on Kajaanin ammattikorkeakoulun uusien projektipäälliköiden perehdytyskäytännön kehittäminen. Opinnäytetyön tarkoituksena on toteuttaa digitaalinen perehdytysympäristö projektipäälliköiden perehdyttämistä varten. Perehdytysympäristöön kerätään ja laaditaan aineistoa, jotka tukevat projektipäälliköitä projektien käynnistämisessä, toteuttamisessa ja läpiviemisessä huomioiden rahoittajien ja organisaation ohjeet. Sisällön toteuttamista varten selvitetään, millaisia haasteita projektipäälliköt ovat kokeneet projektien käytännön toteutuksessa. Mitä toiveita projektipäälliköillä ja johdolla on projektiperehdytyksen sisällöksi, ja mitkä asiat projektin onnistuneessa toteuttamisessa koetaan merkityksellisiksi?
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan perehdytyksen merkitystä ja tärkeyttä organisaation toiminnassa sekä onnistuneessa työn toteuttamisessa. Digitaalisen perehdytysratkaisun toteuttamista varten selvitetään, mitä seikkoja perehdytysympäristön toteuttamisessa tulisi huomioida oppimisen ja käytettävyyden edistämiseksi, kun käytössä on digitaalinen oppimisympäristö.
Opinnäytetyön empiirinen osuus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja lähestymistapana käytettiin konstruktiivista tutkimusta. Tutkimuksessa pyritään kokonaisvaltaiseen tutkittavan kohteen ymmärtämiseen hypoteesien testauksen ja numeeristen tietojen sijaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, jonka kohderyhmänä olivat Kajaanin ammattikorkeakoulun johtoryhmän jäsenet, koulutus- ja tutkimuspäälliköt ja projektipäälliköt. Kyselytutkimus analysoitiin avointen vastausten osalta käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Strukturoitujen vastausten raportoinnissa käytettiin Webropol-raportointiohjelman valmiita raportteja. Kehittämismenetelminä käytettiin workshopeja, palavereja ja osana kyselyä olevaa toivelistatekniikkaa.
Opinnäytetyönä toteutettiin Kajaanin AMK:n Reppu-oppimisympäristöön perehdytysympäristö projektipäälliköiden perehdyttämiseen. Reppu-oppimisympäristö on Kajaanin AMK:n itselleen muokkaama versio Moodlen virtuaalisesta oppimisympäristöstä, missä pohjana toimii Moodle-alusta työkaluineen. Perehdytysympäristön sisällön suunnittelussa on huomioitu projektipäälliköille ja johtoryhmälle sekä koulutus- ja tutkimuspäälliköille tehdyssä kyselyssä esiin nousseet aihealueet. Perehdytysympäristön rakenteellisessa suunnittelussa on käytetty pedagogista käsikirjoitusta. Sisällöntuotannossa on ollut tiiviisti mukana Kajaanin AMK:n projektitiimi, ja lisäksi aineistoa ovat toteuttaneet henkilöstöhallinnon ja TKI-toiminnan lupien ja käytänteiden osalta aihealueiden asiantuntijat. Toteutuksessa on huomioitu soveltavasti ohjeita verkko-opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Perehdytysympäristössä on käytetty Moodle-aktiviteettejä oppimisen edistämiseksi. Toteutuksessa on huomioitu aineiston saavutettavuus.
Opinnäyteyönä toteutettu digitaalinen perehdytysympäristö otetaan käyttöön Kajaanin ammattikorkeakoulussa, joten sen voidaan sanoa läpäisseen konstruktion tuotoksen toimivuutta testaavan heikon markkinatestin.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan perehdytyksen merkitystä ja tärkeyttä organisaation toiminnassa sekä onnistuneessa työn toteuttamisessa. Digitaalisen perehdytysratkaisun toteuttamista varten selvitetään, mitä seikkoja perehdytysympäristön toteuttamisessa tulisi huomioida oppimisen ja käytettävyyden edistämiseksi, kun käytössä on digitaalinen oppimisympäristö.
Opinnäytetyön empiirinen osuus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja lähestymistapana käytettiin konstruktiivista tutkimusta. Tutkimuksessa pyritään kokonaisvaltaiseen tutkittavan kohteen ymmärtämiseen hypoteesien testauksen ja numeeristen tietojen sijaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, jonka kohderyhmänä olivat Kajaanin ammattikorkeakoulun johtoryhmän jäsenet, koulutus- ja tutkimuspäälliköt ja projektipäälliköt. Kyselytutkimus analysoitiin avointen vastausten osalta käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Strukturoitujen vastausten raportoinnissa käytettiin Webropol-raportointiohjelman valmiita raportteja. Kehittämismenetelminä käytettiin workshopeja, palavereja ja osana kyselyä olevaa toivelistatekniikkaa.
Opinnäytetyönä toteutettiin Kajaanin AMK:n Reppu-oppimisympäristöön perehdytysympäristö projektipäälliköiden perehdyttämiseen. Reppu-oppimisympäristö on Kajaanin AMK:n itselleen muokkaama versio Moodlen virtuaalisesta oppimisympäristöstä, missä pohjana toimii Moodle-alusta työkaluineen. Perehdytysympäristön sisällön suunnittelussa on huomioitu projektipäälliköille ja johtoryhmälle sekä koulutus- ja tutkimuspäälliköille tehdyssä kyselyssä esiin nousseet aihealueet. Perehdytysympäristön rakenteellisessa suunnittelussa on käytetty pedagogista käsikirjoitusta. Sisällöntuotannossa on ollut tiiviisti mukana Kajaanin AMK:n projektitiimi, ja lisäksi aineistoa ovat toteuttaneet henkilöstöhallinnon ja TKI-toiminnan lupien ja käytänteiden osalta aihealueiden asiantuntijat. Toteutuksessa on huomioitu soveltavasti ohjeita verkko-opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Perehdytysympäristössä on käytetty Moodle-aktiviteettejä oppimisen edistämiseksi. Toteutuksessa on huomioitu aineiston saavutettavuus.
Opinnäyteyönä toteutettu digitaalinen perehdytysympäristö otetaan käyttöön Kajaanin ammattikorkeakoulussa, joten sen voidaan sanoa läpäisseen konstruktion tuotoksen toimivuutta testaavan heikon markkinatestin.