Sakkovankien näkemyksiä vankeusajan kehittämisestä
Kaunisto, Mia (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061423928
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061423928
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sakon muuntorangaistusta suorittavien vankien näkemyksiä vankeusajasta ja rikollisuudesta irrottautumisesta. Lisäksi tavoitteena oli kehittää Helsingin vankilan sakkovankiosastoa paremmin näihin tarpeisiin vastaavaksi.
Sakkovankien on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan muuta vankiväestöä korostuneemmin huono-osaisia. Sakkovankien keskuudessa korostuvat päihdeongelmat, pitkäaikaisasunnottomuus ja rikosten nopea uusiminen. Sakkovankeutta koskeva lakimuutos 2021 laajensi sakon muuntorangaistuksen käyttöä ja sen arvioitiin kasvattavan myös sakkovankien määrää. Rikosseuraamuslaitos on tämän myötä pyrkinyt kehittämään sekä sakko- ja lyhytaikaisvankien ulkopuoliseen kuntoutukseen sijoittamista että vankeusaikaisia toimintoja.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena Helsingin vankilassa. Haastateltavaksi valikoitui yhdeksän sakon muuntorangaistusta tammi- helmikuussa 2023 suorittavaa vankia. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Sakkovangit näyttäytyivät tutkimuksessa moniongelmaisina ja syrjäytyneinä. Haasteita oli etenkin asumiseen liittyen. Tutkimuksessa haastatellut sakkovangit kertoivat, että heitä tuettaisiin vankeusaikana rikollisen käyttäytymisen lopettamiseen parhaiten vaikuttamalla asunnottomuuteen, toimeentuloon ja päihdeongelmiin. Nämä tulokset mukailivat aiempaa aiheesta tehtyä tutkimusta. Huomionarvoista oli kuitenkin, että sakkovangit kuvasivat myös pelkällä vankilassa olemisella olevan positiivisia vaikutuksia vointiinsa mm. päihteidenkäytön osalta. Helsingin vankilan sakkovankiosastolle sakkovangit toivoivat enemmän kuntouttavia ja muita toimintoja ja nykyistä selkeämpää tiedonkulkua. Tulosten perusteella annettiin Helsingin vankilalle suositukset toimintojen lisäämisestä mahdollisuuksien mukaan sakkovankiosastolle esimerkiksi asumiseen liittyvän ryhmän muodossa sekä osaston oman tulo-oppaan laatimisesta.
Sakkovankien on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan muuta vankiväestöä korostuneemmin huono-osaisia. Sakkovankien keskuudessa korostuvat päihdeongelmat, pitkäaikaisasunnottomuus ja rikosten nopea uusiminen. Sakkovankeutta koskeva lakimuutos 2021 laajensi sakon muuntorangaistuksen käyttöä ja sen arvioitiin kasvattavan myös sakkovankien määrää. Rikosseuraamuslaitos on tämän myötä pyrkinyt kehittämään sekä sakko- ja lyhytaikaisvankien ulkopuoliseen kuntoutukseen sijoittamista että vankeusaikaisia toimintoja.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena Helsingin vankilassa. Haastateltavaksi valikoitui yhdeksän sakon muuntorangaistusta tammi- helmikuussa 2023 suorittavaa vankia. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Sakkovangit näyttäytyivät tutkimuksessa moniongelmaisina ja syrjäytyneinä. Haasteita oli etenkin asumiseen liittyen. Tutkimuksessa haastatellut sakkovangit kertoivat, että heitä tuettaisiin vankeusaikana rikollisen käyttäytymisen lopettamiseen parhaiten vaikuttamalla asunnottomuuteen, toimeentuloon ja päihdeongelmiin. Nämä tulokset mukailivat aiempaa aiheesta tehtyä tutkimusta. Huomionarvoista oli kuitenkin, että sakkovangit kuvasivat myös pelkällä vankilassa olemisella olevan positiivisia vaikutuksia vointiinsa mm. päihteidenkäytön osalta. Helsingin vankilan sakkovankiosastolle sakkovangit toivoivat enemmän kuntouttavia ja muita toimintoja ja nykyistä selkeämpää tiedonkulkua. Tulosten perusteella annettiin Helsingin vankilalle suositukset toimintojen lisäämisestä mahdollisuuksien mukaan sakkovankiosastolle esimerkiksi asumiseen liittyvän ryhmän muodossa sekä osaston oman tulo-oppaan laatimisesta.