Maahanmuuttajataustaiset nuoret - voimavaralähtöinen identiteetin kehittyminen ja kasvun tukeminen kahden kulttuurin välissä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda näkyväksi ja kehittää niitä työskentelytapoja, joita perusopetuksen koulukuraattorit soveltavat nuorten maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa työskennellessään. Tarkoituksena oli antaa Helsingin perusopetuksen koulukuraattoreille tilaisuus pysähtyä tarkastelemaan omaa työtään. Opinnäytetyön aihepiirien keskusteluun ottamisen toivottiin tuovan esille puutteita työskentelyssä tai korostavan valmiiksi toimivia työtapoja. Jo työskentelyprosessin itsessään toivottiin olevan vaikuttavaa. Tutkimuslupa opinnäytetyöhön haettiin Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta. Koulukuraattoreita haluttiin haastatella opinnäytetyötä varten ja työskentelyn arvioinnin toivottiin saavan organisaation pohtimaan omia työtapojaan. Opinnäytetyön tietoperusta pohjautuu voimavaralähtöisyyden, identiteetin muodostumisen teorian, monikulttuurisuuden merkityksen sekä kuraattorin työn kuvailuun.

Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, johon kuului kaksi vaihetta. Ensimmäinen vaihe oli tutkimusosuus, jonka aineisto kerättiin ryhmähaastattelun sekä Loisto setlementin asiantuntijan yksilöhaastattelun avulla. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja analyysin tuloksia hyödynnettiin opinnäytetyön toisen vaiheen arviointityöpajassa. Arviointityöpajassa laaja joukko oppilashuollon työntekijöitä arvioi Helsingin kaupungin oppilashuollon toimintaa haastatteluista analysoitujen tulosten pohjalta.

Opinnäytetyö tarjoaa pohjan laajemmalle kehittämistyölle. Arviointityöpajan osallistujat toivat esille, että he kokevat kaipaavansa lisää koulutusta opinnäytetyön aiheisiin liittyen. Tämä työ on tehty oppilashuollon näkökulmasta, mutta sen tuloksista saattaisivat hyötyä kaikki, jotka työskentelevät eri kulttuureista tulevien asiakkaiden kanssa. Tuloksena oli kattavaa pohdintaa siitä, kuinka voidaan myönteisesti vahvistaa monikulttuuristen oppilaiden identiteetin selkeytymistä ja miten voimavaralähtöinen työskentely hyödyttää asiakkaiden kasvua. Tällaiset tulokset ovat universaalisti siirrettäviä kaikkeen sosiaalityöhön ja sosiaalityön ammattilaisille. Toivottavasti tämä tutkielma toimii alkusysäyksenä ja ensimmäisenä syklinä tutkimukselle, jonka tuloksena oppilashuoltotyöhön luodaan rakenteita, joiden avulla maahanmuuttajataustaisten nuorten voimavaralähtöistä identiteetin kehittymistä kahden kulttuurin välissä voidaan tukea.