Henkilöstöpalveluyrityksen sosiaali- ja terveysalan keikkatyöntekijöiden perehdytyksen kehittäminen
Isosaari, Katja (2023)
Isosaari, Katja
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023062124277
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023062124277
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sosiaali- ja terveysalan keikkatyöntekijöitä, jotka olivat aloittaneet keikkatyön toimeksiantajayrityksessä. Toimeksiantajayritys on vuokratyöntekijöitä eri aloille välittävä henkilöstöpalveluyritys. Tarkoituksena oli tutkia kohderyhmän perehdytystarpeita ja löytää keinoja keikkatyön tukemiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää tekijöitä, jotka auttaisivat keikkatyöntekijöitä keikkailun aloittamisessa, keikkatyön jatkamisessa ja siihen sitoutumisessa. Tavoitteena oli erityisesti löytää keinoja perehdytyksen kehittämiseksi ja saada tietoa, jota voidaan hyödyntää toimeksiantajayrityksessä keikkatyötä kehitettäessä ja työkohteissa keikkatyöntekijöiden tukemisessa.
Tähän laadulliseen tutkimukseen haastateltiin kymmentä toimeksiantajayrityksessä työskentelevää sosiaali- ja terveysalan keikkatyöntekijää. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna joko videovälitteisesti tai puhelimitse. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, joista muodostui erilaisia teemoja. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään vuokratyötä, sitoutumista ja perehdytystä sekä yleisesti että sosiaali- ja terveysalalla.
Haastateltavat jakoivat runsaasti kokemuksiaan etenkin työkohteiden perehdytyksestä. Suurin osa kokemuksista oli positiivisia, mutta huonojakin kokemuksia löytyi. Työkohteiden perehdytyksen teemoiksi nousivat vastaanottaminen, perehdytysvuorot, raportoiminen ja potilaslistat, epäreilu työnjako, työvuorojen kulku, työtilojen ja -välineiden esitteleminen, vastuut, ilmapiiri, turvallisuus sekä kieli ja kulttuuri. Työnantajan antamassa perehdytyksessä oleelliseksi nousi riittävä tiedon saaminen työnantajasta ja vuokratyöstä sekä työkohteista saatava tieto. Lisäksi keikkatyön aloittamista tukeviin tekijöihin liittyi työkohteista etukäteen saatava tieto, työvuorojen varaaminen ja viestintä. Koulutuksien, palkkauksen ja palkitsemisen ohella työvuorojen varaaminen ja viestintä nousivat teemoiksi keikkatyön jatkamisessa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimukseen osallistujat olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa perehdytykseen sekä työnantajan että työkohteiden puolesta, mutta lähes jokainen oli kohdannut haasteita. Tulevaisuudessa on tärkeää tehdä yhteistyötä entistä enemmän työkohteiden kanssa, jotta perehdytystä ja keikkatyöntekijöiden sitoutumista voitaisiin parantaa. Haastatteluiden pohjalta saatiin tuotoksena perehdytyksen muistilista, jota voidaan hyödyntää keikkatyöntekijöiden perehdytyksessä eri työkohteissa.
Tähän laadulliseen tutkimukseen haastateltiin kymmentä toimeksiantajayrityksessä työskentelevää sosiaali- ja terveysalan keikkatyöntekijää. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna joko videovälitteisesti tai puhelimitse. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, joista muodostui erilaisia teemoja. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään vuokratyötä, sitoutumista ja perehdytystä sekä yleisesti että sosiaali- ja terveysalalla.
Haastateltavat jakoivat runsaasti kokemuksiaan etenkin työkohteiden perehdytyksestä. Suurin osa kokemuksista oli positiivisia, mutta huonojakin kokemuksia löytyi. Työkohteiden perehdytyksen teemoiksi nousivat vastaanottaminen, perehdytysvuorot, raportoiminen ja potilaslistat, epäreilu työnjako, työvuorojen kulku, työtilojen ja -välineiden esitteleminen, vastuut, ilmapiiri, turvallisuus sekä kieli ja kulttuuri. Työnantajan antamassa perehdytyksessä oleelliseksi nousi riittävä tiedon saaminen työnantajasta ja vuokratyöstä sekä työkohteista saatava tieto. Lisäksi keikkatyön aloittamista tukeviin tekijöihin liittyi työkohteista etukäteen saatava tieto, työvuorojen varaaminen ja viestintä. Koulutuksien, palkkauksen ja palkitsemisen ohella työvuorojen varaaminen ja viestintä nousivat teemoiksi keikkatyön jatkamisessa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimukseen osallistujat olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa perehdytykseen sekä työnantajan että työkohteiden puolesta, mutta lähes jokainen oli kohdannut haasteita. Tulevaisuudessa on tärkeää tehdä yhteistyötä entistä enemmän työkohteiden kanssa, jotta perehdytystä ja keikkatyöntekijöiden sitoutumista voitaisiin parantaa. Haastatteluiden pohjalta saatiin tuotoksena perehdytyksen muistilista, jota voidaan hyödyntää keikkatyöntekijöiden perehdytyksessä eri työkohteissa.